Venäjä teki ratsian Pohjoismaiden toimistoon Kaliningradissa

Venäjän viranomaiset tekivät 24. huhtikuuta kontrollikäynnin Pohjoismaiden ministerineuvoston toimistoon Kaliningradissa. Ministerineuvosto tuomitsi toimenpiteen.

Ministerineuvostoa lähellä oleva nimettömäksi jättäytyvä lähde arvioi, että Venäjä painostaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa rekisteröitymään ”ulkomaiseksi agentiksi” eli toimijaksi.

Tällainen vaatimus sisältyy Venäjällä viime marraskuussa voimaan tulleeseen lakiin, joka edellyttää sekä ulkomaisten organisaatioiden että niiden rahoittamien ”politiikkaan osallistuvien” venäläisjärjestöjen ilmoittautumista ulkomaisten toimijoiden rekisteriin. Neuvosto ei kuitenkaan aio noudattaa vaatimusta.

Pohjoismaat ottavat asian esiin Kremlin kanssa

Pohjoismaiden ministerineuvoston uusi pääsihteeri Dagfinn Høybråten aikoo ottaa tapahtuman lähiaikoina esille Venäjän viranomaisten kanssa.

”Pohjoismaiden ministerineuvosto suhtautuu kielteisesti venäläisviranomaisten eiliseen tarkastuskäyntiin ministerineuvoston Kaliningradin-tiedotustoimistossa”, Høybråten sanoi 25. huhtikuuta julkaistussa tiedotteessa.

Hän sanoi pitävänsä tapahtumaa ”erittäin valitettavana” ja luonnehti sitä ”häiriöksi ministerineuvoston ja Venäjän muuten niin hyvässä yhteistyössä.”

”Demokraattisessa yhteiskunnassa on ratkaisevan tärkeää, että itsenäiset kansalaisjärjestöt saavat työskennellä vapaasti ja ilman sopimattoman puuttumisen ja valvonnan pelkoa”, Høybråten korosti.

Suomi ei ole ottanut kantaa Kaliningradin kontrollikäyntiin. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana toimii nyt Ruotsi. Sekin on vaiennut. Asia nousee todennäköisesti esiin, kun pohjoismaiset ulkoministerit kokoontuvat kevätkokoukseensa Ruotsin Sandhamnissa 2.-3. toukokuuta.

”Sivistynyt” ratsia – ei takavarikoita

Kaliningradin viranomaiset pyysivät toimistolta sen toimintaan ja rahavirtoihin liittyvää tietoa. Venäjällä on viime aikoina tehty useita vastaavia ratsioita järjestöihin, jotka on luokiteltu ulkomaisiksi toimijoiksi.

SK:n lähteen mukaan käynti oli luonteeltaan ”sivistynyt”. Venäläiset eivät esimerkiksi takavarikoineet tietokoneita eikä asiakirjoja.

Pohjoismailla on ollut yhteistyötä Luoteis-Venäjällä jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Keskuspaikka on ollut Pietari. Lisäksi Petroskoissa, Murmanskissa ja Arkangelissa toimii venäläisen virkailijan pyörittämä infopiste.

Venäjän hallitus ja Pohjoismaiden ministerineuvosto sopivat vuonna 2005, että neuvosto sai perustaa myös Kaliningradiin toimiston linkiksi alueen organisaatioiden ja pohjoismaisten instituutioiden välillä.

Toimistolla ei diplomaattista koskemattomuutta

Venäjä ei ole antanut toimistoille virallista diplomaattista asemaa. Ne on rekisteröity kansalaisjärjestöinä siitä huolimatta, että ne edustavat pohjoismaiden hallitusten välistä toimintaa.

Pohjoismaiden ministerineuvostolla ei ole aikaisemmin ollut erityisiä vaikeuksia Venäjän viranomaisten kanssa. Päinvastoin, sen toimintaa on arvostettu Venäjällä. Ministerineuvosto rahoittaa suurta määrää projekteja Luoteis-Venäjällä.

Hankkeiden kirjo on laaja: esimerkiksi venäläisten ja pohjoismaisten korkeakoulujen yhteistyötä, tuberkuloosin ja hiv-sairauden vastaista toimintaa, luovien alojen yhteistoimintaa ja koulutusseminaareja yhdessä venäläisten kansalaisjärjestöjen kanssa.

Meneillään ratsioiden suuri aalto

Venäjän viranomaiset ovat RIA Novosti -uutistoimiston mukaan helmikuusta 2013 lähtien tehneet lukuisia vastaavia ratsioita järjestöihin, joita pidetään ”ulkomaisina toimijoina”. Osa niistä onkin ulkomaisia kuten ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch, korruption vastainen järjestö Transparency International sekä saksalaissäätiöt Friedrich Ebert Stiftung ja Konrad Adenauer Stiftung.

Monet ovat kuitenkin venäläisiä kansalaisjärjestöjä. Niihin kuuluu esimerkiksi Levada-organisaatio, joka tekee mielipidetutkimuksia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja valtakunnansyyttäjä Juri Tšaika ovat sanoneet RIA-uutistoimiston mukaan, että tarkastusten tarkoitus ei ole lakkauttaa tai häiritä järjestöjä. Sen sijaan tavoite on pakottaa ne noudattamaan ulkomaisten toimijoiden rekisteröitymisnormia. Niiden pitäisi myös tehdä tiliä tulolähteistään.

Pohjoismaiden ministerineuvoston osalta Venäjän viranomaisilla on ollut aina hallussaan kaikki nämä tiedot.

Syytteitä nostetaan, sakkoja jaellaan

Syytteitäkin on jo nostettu ja tuomioita annettu lain perusteella. Vaalien rehellisyyttä valvova Golos-järjestö sai sakot, koska se ei ole rekisteröitynyt lain mukaisesti. Golos on itse ilmoittanut, ettei se ole saanut ulkomaista rahoitusta sen jälkeen, kun laki säädettiin. Syyte on nostettu myös erästä Kostroman kaupungissa toimivaa järjestöä vastaan. Senkin synniksi on väitetty sitä, että se ei rekisteröitynyt ulkomaiseksi toimijaksi, vaikka sai rahaa ulkomailta. Helmikuussa kyseinen järjestö piti foorumin, joka käsitteli Venäjän ja Yhdysvaltain suhteita.

Muun muassa Saksa ja Yhdysvallat ovat tuominneet Venäjän viranomaisten toimet ja niiden takana olevan lain. Venäläiset ovat joutuneet selittämään toimintaansa myös Euroopan neuvostossa ja kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kritisoinut Venäjää uudesta laista.

RIA Novostin mukaan Putin on sanonut, että yli 650 venäläistä kansalaisjärjestöä on saanut noin 700 miljoonaa euroa ulkomaista rahoitusta sen jälkeen, kun laki kansalaisjärjestöistä hyväksyttiin vuonna 2012. Venäläisjärjestöt ovat ihmetelleet näitä tietoja ja vaatineet rahaa saaneiden järjestöjen nimien ja niiden vastaanottamien summien julkistamista.