Venäjä pyristelee irti pakotteista tiivistämällä suhteita Unkariin – ”Putin pyrkii jakamaan Euroopan”

Presidentti Vladimir Putin ja pääministeri Viktor Orbán tapasivat toisensa jo kuudennen kerran.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Venäjän presidentin Vladimir Putinin Unkarin-vierailu sujui tänään torstaina Budapestissä ristiriitaisissa tunnelmissa. Poliisi kielsi oppositiopuolue Egyuttin suunnitteleman mielenosoituksen, mutta viralliset keskustelut pääministeri Viktor Orbánin kanssa sujuivat korostetun ystävällisissä merkeissä.

Valtionpäämiehet kiittelivät neuvottelujen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa maiden hyviä suhteita. Putin oli kuitenkin tyytymätön kauppasuhteiden tilaan.

”Kauppa ja investoinnit ovat supistuneet. Tilanne ei ole kenenkään kannalta tyydyttävä”, hän sanoi.

Putin ja Orbán tapasivat jo kuudennen kerran sen jälkeen, kun Orbán nousi valtaan vuonna 2010. Vierailua seurattiin poikkeuksellisen tarkasti muissa EU-maissa.

EU pelkää riviensä rakoilevan Britannian Brexit-päätöksen jälkeen, ja varsinkin Unkari on suhtautunut erittäin kriittisesti EU:n pakolaispolitiikkaan.

 

Oikeistopopulisti Orbán on Putinin läheisin liittolainen EU-maissa. Hän on tavannut ainoana EU-johtajana Putinin vuosittain sen jälkeen, kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan Ukrainalta.

Yhdysvallat on jarrutellut maiden lähentymistä. Unkarin mukaan tilanne on nyt muuttunut, sillä myös Yhdysvallat pyrkii parantamaan suhteitaan Venäjään presidentti Donald Trumpin johdolla.

”Olemme huolissamme, siitä ei ole epäilystäkään”, nimettömänä esiintynyt EU-virkamies sanoi Radio Free Europen haastattelussa.

”On Putinin vuosi. Hän pyrkii jakamaan Eurooppaa. Visegrad-maat [Tšekki, Unkari, Puola ja Slovakia], erityisesti Unkari, tekevät sen yhä jakautuneemmaksi, eikä Yhdysvallat ensimmäistä kertaa tarjoa mitään vastapainoa.”

Unkarilainen professori Péter Krekó korostaa, että Unkarin ja Venäjän välisiä suhteita varjostavat tällä hetkellä monet asiat. Hänen mukaansa Orbán ei kuitenkaan nosta niitä esiin, koska hän haluaa vaalia hyviä suhteita Putiniin.

”Unkarilaista europarlamentaarikkoa epäillään Venäjän vakoojaksi, ja hallituksen entisillä virkailijoilla on hämäriä yhteyksiä Venäjälle”, Krekó kirjoittaa Euobserver-lehdessä.

”Venäjä tukee Unkarissa puolisotilaallisia äärioikeistolaisia järjestöjä, ja Venäjän mediassa väitetään, että Unkarin vuoden 1956 kansannousu oli fasistinen vallankaappausyritys ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelun salajuoni.”

Venäjä pyrkii Unkarin kautta EU:n energiamarkkinoille.

Putinin vierailun asialistalla olivat tällä kertaa erityisesti talouskysymykset.

Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom suunnittelee Keski-Unkariin uutta ydinvoimalaa. Paks kakkonen nousee neuvostovuosina rakennetun Paks ykkösen viereen ja siinä on kaksi 1 200 megawatin ydinreaktoria. Hankkeen kustannusarvio nousee noin 12 miljardiin euroon, josta Venäjä rahoittaa valtaosan.

Hanke on vielä alkutekijöissään. Venäjän valtion omistama Vnešekonombank on luvannut lainata Unkarille noin 10 miljardia euroa. Pankki on kuitenkin ollut pahoissa talousvaikeuksissa, ja Venäjän hallitus on joutunut pelastamaan sen konkurssilta.

Unkarin oppositio ja EU:n komissio ovat suhtautuneet hankkeeseen kriittisesti, koska se kasvattaa Euroopan riip­pu­vuutta Venäjän energiasta.

Venäjä pyrkii Unkarin kautta EU:n energiamarkkinoille. Tilanne on siinä mielessä samanlainen kuin Suomessa, jossa Rosatom suunnittelee ydinvoimalaa Pyhäjoelle.

Myös maakaasukaupat nousivat esille. Unkari ostaa noin 85 prosenttia kaasustaan Venäjältä.

Putin lupaili Unkarille yhteistyötä Itämeren toisen kaasuputkiston ja Turkin kautta Eurooppaan tulevan kaasuputken rakentamisessa.

 

Vierailu oli tärkeä myös presidentti Putinille, sillä hän haluaa osoittaa kotimaassaan, että hänellä on edelleen ystäviä Euroopassa.

Putin on saanut EU-maista erittäin vähän vierailukutsuja sen jälkeen, kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan Ukrainalta kolme vuotta sitten.

Putinin on tarkoitus tulla tänä vuonna myös Helsinkiin Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlien merkeissä. Presidentti Sauli Niinistö tapasi Putinin viime vuonna kahdesti: kerran Venäjällä ja kerran Naantalin Kultarannassa.

Putinin matkan tärkein tavoite liittyi Ukrainan kriisin vuoksi asetettuihin talouspakotteisiin. Hän pyrkii eroon pakotteista ja uskoo saavansa tukea Unkarista, joka on arvostellut niitä useaan otteeseen.

Toistaiseksi Unkari on kuitenkin äänestänyt pakotteiden puolesta samassa rintamassa muiden EU-maiden kanssa.

Pääministeri Orbán puhui asiasta jälleen viime viikolla Brysselissä. Hänen mukaansa Euroopan on luovuttava liittovaltiohaaveistaan ja luotava paremmat yhteistyösuhteet Venäjän ja Kiinan kanssa, jotta ”Euroopasta tehdään taas suuri”.

 

Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto korosti Putinin vierailun alla, etteivät pakotteet ole vaikuttaneet Venäjän politiikkaan Ukrainassa.

Sen sijaan Venäjän asettamat vastapakotteet ovat aiheuttaneet 6,5 miljardin euron tappiot Unkarin viennille.

Myös Slovakian pääministeri Robert Fico ja Tšekin presidentti Milos Zeman ovat vaatineet EU-maita luopumaan pakotteista.

Putin toivoo, että samanlainen näkemys leviää myös Länsi-Euroopassa, jos oikeistopopulistit menestyvät keväällä Hollannin ja Ranskan ja syksyllä Saksan vaaleissa.

Muut EU-maat ovat edelleen pakotteiden kannalla, sillä Itä-Ukrainan taistelut ovat kiihtyneet jälleen viime päivinä.  Yhteenotoissa on kuollut toistakymmentä ihmistä ja kymmeniä on haavoittunut.

Putin syyttää väkivaltaisuuksista Ukrainaa. Hänen mukaansa maan hallitus on kiihdyttänyt taisteluja saadakseen lisää rahaa länsimaista.