Venäjä on Isis-K:lle jopa länsimaita pahempi vihollinen – Tällainen on järjestö, joka ilmoittautui Moskovan konsertti-iskun tekijäksi

Afganistania hallitseva Taliban on joutunut outoon tilanteeseen.

Länsimaat ja suuri osa muutakin maailmaa luokittelivat Talibanin ääri-islamilaiseksi terroristijärjestöksi yli 20 vuoden ajan, jolloin se kävi sissisotaansa Afganistanin länsimielistä hallintoa vastaan.

Suurta ironiaa on, että kaksi ja puoli vuotta valtaannousunsa jälkeen Talibanin uskonsoturit käyvät nyt itse Afganistanissa yhtä armotonta sotaa ääri-islamilaista terrorismia vastaan. Vastustajana on järjestö, joka kutsuu vuorostaan heitä ”länsimaiden sätkynukeiksi” ja ”uskonluopioiksi”.

Tämä vastustaja on Isis-K eli Islamilaisen valtion Khorasanin provinssi, Wilayat Khorasan.

Isis-K on tällä hetkellä maailmanlaajuisen Isis-verkoston vaarallisin paikallisjärjestö. Sen tarkoituksena on luoda Afganistaniin uusi islamilainen kalifaatti sen tilalle, jonka Isis 2014–2015 pystytti Syyriaan ja Irakiin ja jonka se muutamassa vuodessa menetti.

Järjestön juuret ovat Syyrian sisällissodassa, johon sadat terroristijärjestö al-Qaidaa tukeneet pakistanilaiset ja afgaanit lähtivät 2010-luvun alussa. Monet heistä liittyivät Isisiin kun se irtautui al-Qaidasta omaksi järjestökseen. Isisin kalifaatti lähetti heitä takaisin kotiseudulleen toteuttamaan terroristijärjestön tavoitetta laajentaa kalifaatti maailmanlaajuiseksi oikeauskoisten valtakunnaksi.

Vuosina 2014–2015 noin 70 Isisin veteraanisoturia palasi Afganistanin koillis- ja itäosiin Kunarin ja Nangarharin maakuntiin. Seutu on siitä lähtien muodostanut Isis-K:n tukialueen. Terroristijärjestöllä on sieltä hyvät yhteydet Pakistanin ja Afganistanin rajaseuduilla rehottaville mustan pörssin asemarkkinoille, josta se saa myös kemikaaleja räjähteiden valmistusta varten.

Ydinjoukosta on sittemmin kasvanut arviolta 2 500–4 000 uskonsoturin asekaarti. Siinä on runsaasti Talibanista loikanneita taistelijoita sekä ulkomaalaisia varsinkin Pakistanista, Tadžikistanista ja Uzbekistanista sekä Venäjään kuuluvista Tšetšeniasta, Dagestanista ja Ingušiasta.

Isis-K ei edes tarvitsisi näyttäviä tekojaan varten suuria asejoukkoja, korostaa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Hän on perehtynyt syvällisesti Afganistaniin ja vieraillut siellä useasti.

”Koska Isis-K on keskittynyt toimissaan osoittamaan äärimmäistä väkivaltaa, sen julmuudet huomataan muutenkin.”

Taliban ja Isis-K edustavat molemmat islamin valtasuuntauksen sunnalaisuuden äärivanhoillisimpia tulkintoja. Ne taistelivat molemmat Yhdysvaltain ja Naton joukkoja vastaan kaataakseen Afganistanin heikon länsimielisen hallituksen, mutta omilla tahoillaan ja yhteistyötä tekemättä.

”Taliban katsoi Isisin tulleen kutsumatta heidän tontilleen. Molemmat syyttivät toisiaan siitä, että eivät ole oikeaoppisia muslimeja”, Ruohomäki sanoo.

Isis-K teki ensimmäisensä merkittävän terrori-iskunsa heinäkuussa 2016, jolloin se surmasi kaksoispommi-iskussa lähes sata šiiauskoista hazaraa Kabulissa.

Tuhoisimman ja suurinta huomiota saaneen iskunsa Isis-K teki amerikkalaisten ja Nato-joukkojen vetäytyessä sekasortoisella tavalla Kabulista elokuussa 2021.

Itsemurhapommi-iskussa Kabulin lentokentällä kuoli 13 amerikkalaissotilasta ja ainakin 170 afgaanisiviiliä.

Talibanin valtaannousun jälkeen Isis-K on kiihdyttänyt iskujaan, nostanut vihanpurkaustensa kohteeksi uusia valtioita sekä laajentanut aluetta, jolla se terroritekojaan toteuttaa.

Afganistanin ihmisoikeustilannetta Britanniasta käsin seuraava Afghan Witness -hanke tilastoi ajantasaiseksi päivittyvällä kartalla Afganistanin väkivaltaisuuksia.

Sen mukaan Isis-K:n terrori-iskut ovat laajentuneet pienistä ja harvoista Taliban-asemiesten partioihin ja tietarkastuspisteisiin kohdistuneista hyökkäyksistä maaseudulla tiheisiin ja paljon uhreja vaativiin iskuihin Kabulissa ja muissa kaupunkikeskuksissa.

Tammikuussa 2024 Isis-K iski ensi kerran lähialueittensa ulkopuolelle. Terroristijärjestö räjäytti kaksi itsemurhapommia Kermanissa Iranissa. Iskuissa kuoli 94 ihmistä ja lähes 300 loukkaantui.

Isis-K ilmoitti tehneensä myös Moskovan tuhoisan konserttisali-iskun 22. maaliskuuta, jossa sai venäläisviranomaisten mukaan surmansa noin 140 ihmistä ja yli 500 haavoittui.

Presidentti Vladimir Putinin hallinto on koettanut vierittää syyn iskusta Ukrainan niskoille, mutta jokseenkin kaikki läntiset tiedusteluasiantuntijat pitävät sitä Isis-K:n tekona.

Jos näin on, Isis-K muodostaa nyt aivan uudenlaisen vaaratekijän niin Talibanille, Venäjälle kuin länsimaillekin.

Ruohomäki muistuttaa kuitenkin, että Talibanin ote vallasta on tällä hetkellä vakaa.

”Isis-K ei ole uhka sen olemassaololle.”

Venäjä on Isis K:n silmissä ”ristiretkeläisvaltio” niin kuin länsimaatkin, monien mittapuiden mukaan jopa pahempi.

Isis-K:lla on monta syytä hautoa Venäjälle kostoa alkaen Afganistanin kovakouraisesta miehityksestä vuosina 1979–1989 ja kahdesta Tšetšenian sodasta. Niistä jälkimmäisessä Putinin lähettämät joukot tuhosivat armottomasti pääkaupungin Groznyin rauunioiksi vuonna 2000.

”Venäjä tukee Syyriaa, joka on sotinut Isisiä vastaan. Venäjä tukee Irania, joka on šiiavaltiona Isisin arkkivihollinen. Venäjä tukee Afrikassa Sahelin maiden diktaattoreita, jotka yrittävät kukistaa siellä toimivat Isisin aluejärjestön joukot”, luettelee Ruohomäki.

Venäjä oli ainoita maita, jotka säilyttivät suurlähetystönsä Kabulissa, kun Taliban nousi valtaan. Venäjä myös kutsui Talibanin Pietarin kansainväliseen talousfoorumiin kesällä 2022.

Isis K:n vihalistalla ovat myös Yhdysvallat, Eurooppa, Israel, Iran, juutalaiset, kristityt, shiiamuslimit, liian maallistuneet sunnimuslimit – kaikki ”vääräuskoiset ja luopiot”.

Yhdysvaltain ulkoministeriön salaiset muistiot, jotka The Washington Post sai käsiinsä huhtikuussa 2023, varoittavat että Isis-K on kasvava uhka Yhdysvalloille, Euroopalle ja Aasialle.

Yhdysvaltain asevoimien Lähi-idän ja Keski-Aasian sotatoimialueen keskusjohdon Centcomin komentaja, kenraali Michael Kurilla arvioi kongressille jo vuoden 2023 maaliskuussa, että Isis-K kykenee puolen vuoden sisällä ”ulkomailla tapahtuvaan operaatioon Yhdysvaltoja tai länsimaita vastaan, ilman ennakkovaroitusta”.

Hänen mukaansa isku tapahtuu todennäköisemmin Euroopassa ja Aasiassa kuin Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltain tiedustelujärjestöt päättelivät vuoden 2023 yhteisarviossaan, että Isis-K ”jokseenkin varmasti pyrkii iskemään länsimaihin”.

Saksa, Itävalta ja Hollanti ovat pidättäneet viime vuonna useita Isis-K:n jäseniä. Yksi ryhmä niistä suunnitteli iskua Kölnin tuomiokirkkoon viime uudenvuodenaattona.

Kun kansainvälisen terrorismin keskus viimeksi oli Afganistanissa, Yhdysvallat iski sinne al-Qaidan tekemien syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen jälkeen ja kaatoi terroristijärjestöä suojelleen ensimmäisen Taliban-hallinnon.

”Uuden Talibanin” johtama Afganistanin islamilainen emiraatti sen sijaan on pyrkinyt osoittamaan kaikin keinoin kunnioittavansa vallanvaihtosopimusta, jonka se solmi Yhdysvaltain kanssa vuonna 2020.

Siinä se sitoutui estämään Afganistanin maaperän käyttämisen tukialueena ulkomaille iskuja tekeville terroristiryhmille sekä tuhoamaan nämä.

Taliban ilmoitti huhtikuussa 2023 surmanneensa Kabulin lentokenttäiskun pääsuunnittelijan.

Tähän asti tilanne on ollut Talibanin hallinnassa, koska Isis-K:n iskut ovat tapahtuneet lähialueilla. Isku Iraniin oli avaus ulkomaailmaan, ja mikäli Moskovan isku varmistuu Isis-K:n tekemäksi, Talibania aletaan toden teolla haastaa toimimaan lupaustensa mukaisesti.

Paradoksaalisella tavalla Isis-K:n kiihtyvien ja yhä näyttävämpien iskujen taustalla on järjestön paheneva rahapula, väittää Hollannissa sijaitseva Leidenin yliopiston tukema ajatushautomo International Centre for Counter-Terrorism (ICCT).

Isis-K:n lähes kaikki rahoitus tulee ulkomailta samoista lähteistä, jotka tukevat sen emojärjestöä. Rahahanat alkoivat tyrehtyä vuonna 2018 samaa vauhtia kun Isisin kalifaatti Syyriassa ja Irakissa hajosi. Vuoden 2023 alussa ne kuivuivat lähes tyystin, ICCT toteaa.

Alamäkeä vauhditti Turkin viranomaisten viime kesänä tekemä tehoisku Isisin rahoituslähteitä vastaan. Turkki on tarjonnut tähän asti keskeisen tukikohdan Isisin maailmanlaajuiselle rahaliikenteelle.

Isis-K:lla on paraikaa suuri tarve näyttää, että sen rahoittaminen on kannattava panostus. Sen seuraus on, että maailma joutuu olemaan varpaillaan.

”Vaaraa lisää se, että islamilaiset ääriryhmät yleensä voimaantuvat ja inspiroituvat toistensa teoista”, Ruohomäki muistuttaa.

Toisaalta tilanne voi avata Taliban-hallinnolle myös portin kansainväliseen yhteistyöhön.

Yhdysvaltain ja Naton vetäydyttyä Afganistanista länsimailla on vähän jos lainkaan luotettavaa tiedustelutietoa, joka auttaisi arvioimaan, mikä on Isis-K:n todellinen iskukyky tai millainen kyky ja halu Talibanilla on taistella sitä vastaan. Länsimaat eivät tee yhteistyötä Talibanin kanssa terrorisminvastaisessa taistelussa eivätkä jaa sen kanssa tiedustelutietoja.

Jos vastauksia kysymyksiin saadaan vain kaikkein karmeimmalla tavalla, paine luoda yhteyksiä Talibanin hylkiöhallintoon kasvaa.

”Länsimaailman ja Talibanin edut osuvat juuri nyt yksi yhteen, ja meillä pitäisi olla rohkeutta hyväksyä se. Taliban pyrkii itsekin muistuttamaan yhteisistä intresseistä: kukaan ei halua Afganistanin muodostuvan kansainvälisen terrorismin alustaksi”, Ruohomäki sanoo.

Talibanilla ei ole mitään yhteistyötä vastaan niin kauan kuin siihen ei sisälly sille saneltuja ehtoja. Se tarvitsee kipeästi kansainvälistä taloustukea ja investointeja. Ne ovat jäissä ääri-islamistien estettyä lupaustensa vastaisesti naisten ja tyttöjen koulunkäynnin ja työnteon ja suljettua heidät sisätiloihin ja silmikolla varustetun täyskaavun burkan peittoon.

Ruohomäen mielestä kansainvälisen yhteisön pitäisi antaa Talibanille tunnustusta kolmesta keskeisestä asiasta kaikista järjestön raakuuksista ja ihmisoikeusrikkomuksista huolimatta.

”Taliban työskentelee kansainvälistä terrorismia vastaan siten kuin lupasikin. Afganistanissa on näitä ajoittaisia iskuja lukuun ottamatta rauhantila.  Ja myös narkotalous eli oopiumiunikon tuotanto on romahtanut, millä on merkittävä vaikutus kansainväliseen rikollisuuteen ja huumekauppaan. Nämä ovat ne pelikortit, joilla Taliban pyrkii pöytään.”

Talibanin tunnustaminen ja virallisen terrorisminvastaisen yhteistyön aloittaminen sen kanssa on kuitenkin korkean kynnyksen takana. Eikä ainakaan presidentti Joe Bidenin hallinnolla ole Yhdysvaltain presidentinvaalien lähestyessä siihen halua, olivatpa syyt kuinka hyviä tahansa.