Valtataistelu Saksassa kiihtyy: Merkelin seuraajaksi valittu AKK menetti uskottavuutensa – ilmoitti erostaan

Saksan päähallituspuolueen, kristillisdemokaattisen unionin (CDU) sisäinen valtataistelu sai uutta vauhtia maanantaina 10. helmikuuta, kun puolueen puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer ilmoitti, ettei hän aio pyrkiä liittokansleriksi seuraavissa vaaleissa.

Hän aikoo väistyä myös puolueen johdosta ensi kesän puoluekokouksessa. Sitä ennen hän ”käynnistää prosessin liittokansleriehdokkaan valitsemiseksi”.

Päätös tuli ilmeisesti yllätyksenä muulle puoluejohdolle. Liittokansleri Angela Merkel toivoo kuitenkin, että Kramp-Karrenbauer jatkaisi edelleen puolustusministerinä.

Hänet valittiin Merkelin seuraajaksi CDU:n johtoon joulukuussa 2018. Hän perusteli maanantaina eroaan puolueen sisäisillä linjariidoilla, jotka koskevat yhteistyötä radikaalioikeistoa edustavan AfD:n (Vaihtoehto Saksalle) sekä vasemmistopuolue Die Linken kanssa.

CDU:n paikallisjohto on viritellyt itäisessä Saksassa yhteistyötä AfD:n kanssa valtapoliittisista syistä. AfD on noussut idän osavaltioissa merkittäväksi poliittiseksi tekijäksi yli 20 prosentin kannatuksella ja osavaltiohallitusten muodostaminen on ollut vaikeaa ilman sitä. Kramp-Karrenbauer on vastustanut lähentymispyrkimyksiä jyrkästi.

 

Eropäätöksen taustalla on itäisessä Saksassa sijaitsevan Thüringenin osavaltion poliittinen kriisi. Se puhkesi viime viikolla, kun CDU:n paikallisjohto liittoutui pääministerinvaalissa AfD:n kanssa kammetakseen vallasta vasemmistolaista Die Linkeä edustavan pääministerin Bodo Ramelowin.

Osavaltion pääministeriksi valittiin sen jälkeen CDU:n ja AfD:n äänillä yllättäen liberaalipuolue FDP:tä edustava Thomas Kemmerich. Viime syksyn vaalit voittanut Ramelow hävisi hänelle yhdellä äänellä.

Kristillisdemokraattien valtapeli nostatti mielenosoituksia eri puolilla Saksaa, sillä kysymyksessä oli ensimmäinen kerta natsi-Saksan romahduksen jälkeen, kun äärioikeisto päästettiin ratkaisemaan osavaltion pääministerin valinta. AfD on Thüringenin toiseksi suurin puolue Die Linken jälkeen. Se sai  viime syksyn vaaleissa yli 23,4 prosenttia äänistä.

Useat johtavat poliitikot vaativat viime viikolla Kemmerichiä vetäytymään. Myös liittokansleri Angela Merkel tuomitsi jyrkästi CDU:n paikallisjohdon menettelyn. Tilannetta on kärjistänyt entisestään se, että AfD:n paikallisjohtajana Thüringenissä toimii puolueen äärinationalistisen Der Flügel-siiven johtaja Björn Höcke.

Kriisi laukesi osittain viime lauantaina 8. helmikuuta, kun Kemmerich ilmoitti eroavansa vain kolme päivää valintansa jälkeen. Tilanne johtaa Thüringenissä todennäköisesti uusiin vaaleihin, ellei osavaltioon saada muodostettua toimivaa hallitusta.

 

Saksan kristillisdemokraattien rivit ovat olleet jo pitkään sekaisin. Puolueen sisällä on käyty valtataistelua, ja kritiikki on kohdistunut poikkeuksellisen suoraan sekä Merkeliin että Kramp-Karrenbaueriin.

Vaikeasti lausuttavan nimensä vuoksi AKK:ksi kutsuttu Annegret Kramp-Karrenbauer ei ole onnistunut yhdistämään puoluetta. Se on suurelta osin hänen omaa syytään; epäonnistuneet lausunnot ja kömpelöt aloitteet ovat syöneet hänen uskottavuuttaan. Osan vastuusta kantaa Merkel, joka luopui vapaaehtoisesti puolueen puheenjohtajuudesta, mutta päätti kuitenkin jatkaa liittokanslerina.

Ratkaisu on osoittautunut virheeksi. Kristillisdemokraattien linja on hämärtynyt, ja Saksaan on syntynyt valtatyhjiö. Samalla Merkel on luovuttanut EU:n johtamisen Ranskan presidentille Emmanuel Macronille.

CDU:n sisällä puoluejohdon kiivain kriitikko on ollut kovan linjan konservatiivi Friedrich Merz, joka hävisi puheenjohtajakisan Kramp-Karrenbauerille vuonna 2018.

Merz, 64, edustaa kristillisdemokraattien bisnessiipeä ja häntä pidetään tällä hetkellä vahvimpana ehdokkaana sekä CDU:n puheenjohtajaksi että liittokansleriehdokkaaksi. Hänet tunnetaan talousasiantuntijana sekä Saksan ja Yhdysvaltojen läheisen yhteistyön kannattajana.

Merz nousi CDU:n parlamenttiryhmän puheenjohtajaksi vuonna 2000, jolloin Merkel valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Häntä pidettiin silloin yhtenä Merkelin vakavimmista kilpailijoista.

Merkelin ja Merzin yhteistyö päättyi välirikkoon, kun kristillisdemokraatit hävisivät vuoden 2002 liittopäivävaalit Gerhard Schröderin johtamille sosiaalidemokraateille. Merkel halusi ottaa oppositiojohtajana vastuun puolueen parlamenttiryhmästä. Merz siirrettiin sivuun, minkä jälkeen hän luopui politiikasta ja siirtyi liike-elämän palvelukseen.

 

Merzin lisäksi varteenotettavia ehdokkaita CDU:n liittokansleriehdokkaiksi ovat Nordrhein-Westfalenin osavaltion liberaali pääministeri  Armin Laschet, 58, Baijerin kristillisdemokraattien (CSU) puheenjohtaja Markus Söder, 53, sekä terveysministeri Jens Spahn, 39.

CDU:n vahva taustavaikuttaja, Saksan liittopäivien puhemies ja entinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble (CDU) sanoo olevansa huolissaan puolueensa tilasta. 

”Seuraava kansleriehdokas ei ole liittokansleri, jos jatkamme näin”, hän totesi 10. helmikuuta Bild-Zeitungin haastattelussa.

Saksan seuraavat liittopäivävaalit pidetään syksyllä 2021, ellei Merkelin suuri koalitio kaadu sitä ennen sisäisiin erimielisyyksiinsä.

 

Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto

Tilaa

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään.