Valkoinen unioni: Vähemmistöt aliedustettuina EU-parlamentissa – Myös ensimmäistä ei-valkoista komissaaria odotetaan yhä
Euroopan unionin väestöstä noin kymmenen prosenttia on muita kuin valkoisia. EU-instituutioiden työntekijöistä tummaihoisia on vain prosentti.
Euroopan unionissa on parhaillaan meneillään kiivas vääntö siitä, ketkä nousevat noin 511 miljoonan asukkaan unionin johtopaikoille seuraavaksi viideksi vuodeksi. Erityistä huolta on kannettu siitä, että naisten ja miesten jakauman EU:n toimielinten johdossa tulisi olla aikaisempaa tasapuolisempi.
Sukupuolten tasa-arvon lisäksi EU:ssa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota etnisten vähemmistöjen edustukseen, toteaa väistyneen europarlamentin oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtaja Claude Moraes (S&D).
Euroopan unionin väestöstä noin kymmenen prosenttia on muita kuin valkoihoisia. Silti heidän edustuksensa uudessa Euroopan parlamentissa on vain noin viisi prosenttia eli 36 edustajaa 751:stä.
Parannusta edelliseen parlamenttiin verrattuna on kuitenkin tapahtunut. Vuosina 2014-19 europarlamenttiin kuului vain 17 ei-valkoista edustajaa.
Vielä karumpi tilanne on EU-instituutioiden työntekijöiden osalta. Heistä tummaihoisia oli Politico-lehden selvityksen mukaan vuonna 2017 vain noin yksi prosentti.
Koskaan EU:n historiassa esimerkiksi komissaareiksi tai muihin unionin korkeimpiin virkoihin ei ole nimitetty muita kuin valkoihoisia.
Eurooppalaiset paheksuvat mielellään amerikkalaisten rasismia, mutta ainakin poliittisen edustavuuden näkökulmasta Atlantin takaa olisi pikemminkin opittavaa.
Yhdysvaltain väestöstä 23,5 prosenttia kuuluu johonkin etniseen vähemmistöön. Maan kongressin jäsenien osalta vastaava osuus on 22 prosenttia.
Euroopassakin epäsuhtaan ollaan kuitenkin heräämässä.
Euroopan parlamentti antoi 26. maaliskuuta 2019 päätöslauselman afrikkalaistaustaisten henkilöiden perusoikeuksista Euroopassa. Siinä sekä Euroopan unionin toimielimiä että EU:n jäsenvaltioita velvoitettiin aktiivisesti taistelemaan afroeurooppalaisiin kohdistuvaa rakenteellista syrjintää vastaan.
Claude Moraesin mukaan maaliskuussa annettu päätöslauselma oli askel oikeaan suuntaan. Samalla hän kuitenkin pelkää, että nationalistien ja oikeistopopulistien kasvava kannatus tekee syrjinnän torjumisesta aiempaa vaikeampaa.
Euroopan unionissa arvioidaan elävän noin 15 miljoonaa afrikkalaistaustaista ja noin 35 miljoonaa muiden etnisten vähemmistöjen jäsentä.
Tarkkaa määrää on mahdotonta antaa, koska erilaisten etnisten ryhmien määritteleminen vaihtelee eri EU-maissa. Monissa maissa etnisiä vähemmistöjä ei tasa-arvosyistä rekisteröidä millään tavalla.