USA aloitti pakkosäästöt: Riitelevä kongressi ei päässyt sopuun talouspolitiikasta
Yhdysvaltain ja Japanin laivastot yhteisharjoituksissa marraskuussa 2011. Budjettileikkaukset supistavat laivaston toimintaa Tyynellä valtamerellä kolmanneksella. Kuva Lehtikuva / Reuters.
Presidentti Barack Obaman hallinto kamppailee ennennäkemättömän leikkauslistan kanssa. Sen pitäisi toteuttaa pikavauhtia tämän vuoden budjettiin 85 miljardin dollarin eli yli 65 miljardin euron leikkaukset.
Kysymys on valtavasta summasta - säästöpaketti ylittää 11 miljardilla eurolla Suomen valtion budjetin.
Yhdysvaltain mittakaavassa leikkaukset muodostavat vain 2,3 prosenttia liittovaltion menoista, mutta niillä on vakavia seurauksia yhteiskunnan toiminnalle, koska ne kohdistuvat pääosin vain muutamalle hallinnonalalle.
Noin puolet summasta on määrä säästää sotilasmenoista. Uusi puolustusministeri Chuck Hagel on varoittanut, että leikkaukset heikentävät Yhdysvaltain puolustuskykyä. Hankintoja karsitaan ja jopa 800 000 puolustusministeriössä työskentelevää siviiliä joutuu lyhennetylle työviikolle.
Säästöt koskevat myös liittovaltion poliisia FBI:tä, keskustiedustelupalvelu CIA:ta, rajavartiolaitosta ja lentokenttiä.
Terveydenhoidon menoista on määrä leikata kymmenen miljardia dollaria, ja ainakin 14 000 opettajaa menettää työpaikkansa. Kaikkein pahiten kärsivät köyhät, sillä leikkaukset kohdistuvat myös sosiaaliohjelmiin.
Leikkauksilla on monia sivuvaikutuksia. Ne vähentävät investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Tilanne kärjistyy entistä pahemmaksi lähikuukausina, ellei kongressi pysty sopimaan niin sanotun velkakaton korottamisesta.
Sitä paitsi nyt aloitetut säästöt ovat vasta ensimmäinen erä leikkauksista, joita on määrä tehdä 10 vuodessa kaikkiaan 1 200 miljardia dollaria eli 920 miljardia euroa.
Säästötalkoot ovat osa kaksi vuotta sitten hyväksyttyä lakia, jonka oli määrä pysäyttää liittovaltion velkaantuminen. Leikkuri määriteltiin laissa tarkoituksella mahdollisimman tuhoisaksi, jotta kongressin demokraattien ja republikaanien olisi pakko sopia budjetin tasapainottamisesta järkevämmin keinoin.
Kompromissia ei kuitenkaan saatu aikaan, ja tilanne uhkaa kärjistyä akuutiksi kriisiksi jo parin viikon kuluttua. Yhdysvaltain hallinnon palkkarahat loppuvat 27. maaliskuuta, ellei kongressi pysty sopimaan rahoituksesta.
Yhdysvallat on ajautunut järjettömältä tuntuvaan tilanteeseen, koska maan poliittinen järjestelmä on pahasti takalukossa. Republikaanit valtasivat enemmistön kongressin edustajainhuoneesta vuoden 2010 välivaaleissa, eivätkä puolueet ole pystyneet sopimaan sen jälkeen oikeastaan mistään.
Presidentti Obama on vedonnut toistuvasti sovun puolesta. Taloustutkijoiden mukaan leikkaukset uhkaavat jopa 750 000 työpaikkaa ja supistavat puolella prosentilla Yhdysvaltain muutenkin haurasta talouskasvua.
”Yhdysvaltain finanssipolitiikka on täysin sekaisin”, arvioi washingtonilainen veroasiantuntija Rudolph Penner, joka toimi 1980-luvun lopulla kongressin budjettitoimiston päällikkönä. Hän on nykyisin julkiseen talouteen erikoistuneen Urban-instituutin tutkija.
Yhdysvallat elää jatkuvasti yli varojensa. Yhdysvaltain valtionvelka on yli 16 600 miljardia dollaria eli 12 800 miljardia euroa. Se tekee 40 600 euroa jokaista amerikkalaista kohti.
Demokraatit ja republikaanit ovat samaa mieltä siitä, että velkaantuminen pitää saada kuriin, mutta keinoista ei ole päästy yksimielisyyteen. Kiista on ideologinen - demokraatit ovat haluttomia leikkaamaan koulutus- ja sosiaalimenoja ja republikaanit vastustavat verojen kiristämistä. Republikaanien mukaan Yhdysvaltain talous saadaan käännetyksi kasvuun vain keventämällä verotusta ja karsimalla talouselämän sääntelyä.
Varapresidentti Joe Biden neuvotteli vuoden vaihteessa republikaanijohdon kanssa sopimuksen, joka kiristää yli 400 000 dollaria vuodessa ansaitsevien sekä suurten perintöjen verotusta ja leikkaa budjettivajetta 737 miljardilla dollarilla kymmenessä vuodessa.
Päätös koettiin Obaman voitoksi, eivätkä republikaanit suostu enää edes keskustelemaan verotuksesta. Kompromissin mahdollisuus näytti alkuviikosta entistä epätodennäköisemmältä, sillä johtavat republikaanit Mitch McConnell ja John Boehner vähättelivät leikkausten vaikutusta Yhdysvaltain talouteen.
Mielipidemittausten perusteella amerikkalaisten enemmistö syyttää tilanteesta republikaaneja. Penner on osittain samaa mieltä. Hänen mukaansa velkaantuminen ei aja Yhdysvaltoja kriisiin, koska valtiontalouden alijäämä alkaa supistua nykyisillä toimilla neljän seuraavan vuoden aikana. Hän ihmettelee kuitenkin Obaman haluttomuutta kattavaan verouudistukseen, joka ratkaisisi valtiontalouden ongelmat pitkälle tulevaisuuteen.
”Obaman toisesta presidenttikaudesta tulee hankala”, Penner arvioi. ”Julkisen talouden tilanne on pitemmän päälle kestämätön ja hän joutuu käymään läpi lukemattomia neuvotteluja ja kriisitilanteita, koska republikaanit yrittävät ratkaista ongelman ilman veronkorotuksia.”
Budjettileikkaukset 2013
miljardia dollaria
- puolustusmenot 42,7
- harkinnanvaraiset
leikkaukset 28,7
- terveydenhoito 9,9
- muut pakolliset leikkaukset 4,0