Unkarin vapaan sanan tulevaisuus on synkkä – pääministeri Viktor Orbán osti suurimman kriitikkonsa
Uutisanalyysi: Unkarin oppositioääni uhkaa muuttua kuiskaukseksi, kun vapaata mediaa ostetaan ja valjastetaan hallituksen äänitorveksi.
BUDAPEST – Unkarissa on edelleen sananvapaus, mutta vapaalla sanalla ei kohta ole muita kanavia kuin internet ja katuparlamentit.
Kolme viikkoa sitten vaiennettiin liberaalin vasemmisto-opposition tärkein äänitorvi, 60 vuoden ikään ehtinyt päivälehti Népszabadság (suom. ”Kansanvapaus”).
Lehti perustettiin vuoden 1956 kansannousun sekasorrossa, ja se toimi Unkarin sosialistisen työväenpuolueen (MSZMP) äänenkannattajana vuoteen 1990. Népszabadság pysytteli lähellä työväenpuolueen seuraajaa eli sosialistista puoluetta (MSZP) myös kommunismin romahdettua.
Pian lehden ja sen suositun nettisivuston (nol.hu) lakkauttamisen jälkeen koko kustannusyhtiö siirtyi pääministeri Viktor Orbánin hallitusta tukevien tahojen käsiin.
Népszabadságin lisäksi kaupassa vaihtoi omistajaa muun muassa 12 tärkeää paikallislehteä sekä pääministerin oma suosikkilehti Nemzeti Sport.
Unkarissa painettujen sanomalehtien levikit ovat romahtaneet ja ne ovat taloudellisesti heikoilla, sillä uutisaineisto on kovaa vauhtia siirtymässä verkkoon. Sen sijaan paikallislehdet ovat luettuja, ja ne ovat tärkeä ase Orbánin hallitukselle vuoden 2018 parlamenttivaaleissa.
Népszabadságin ja sen nettisivuston yhtäkkinen lakkauttaminen oli järkytys Unkarissa, vaikka siitä oli huhuttu pitkin syksyä.
Lehti oli tunnettu tutkivasta journalismistaan. Juuri ennen sulkemista se oli julkaissut useita etusivun juttuja hallituksen lähipiirin korruptioepäilyistä ja ministereiden hulvattomasta rahankäytöstä.
Kustantaja, itävaltalaiseen Vienna Capitals Partnersiin (VCP) kuulunut Mediaworks perusteli lehden sulkemista taloudellisilla syillä. Sen mukaan lehden levikki oli laskenut 2000-luvun alun 200 000 kappaleesta viime kuukausien noin 40 000:een ja vuosien saatossa kertyneet tappiot nousseet viiteen miljardiin forinttiin, lähes 17 miljoonaan euroon.
Pienestä lukijakunnasta huolimatta Népszabadságin merkitys Unkarin mediakentässä oli suuri, sillä lehden juttuja siteerattiin hanakasti muissa julkaisuissa.
Népszabadságin toimitus ei niellyt taloudellisia perusteluja sellaisenaan vaan epäili, että taustalla olisi myös poliittisia syitä. Eivätkä siihen uskoneet kaikki tavalliset unkarilaisetkaan; kolmannes Publicus Intézet -tutkimuslaitoksen kyselyyn vastanneista arveli, että lehden lakkauttamisen syynä oli sen hallituskriittinen linja.
Itävaltalaisyhtiö oli hankkinut Népszabadságin omistukseensa vasta kaksi vuotta sitten samalla kun se osti kymmeniä muita lehtiä saksalaisen Axel Springerin ja sveitsiläisen Ringierin vetäytyessä Unkarin mediamarkkinoilta.
On myös epäilty, että itävaltalaisyhtiö olisi toiminut vain välikätenä, kun lehtiä siirreltiin ulkomaalaisomituksesta unkarilaisiin käsiin. Kaupan ehtona olisi ollut hallitukselle kiusallisen Népszabadságin lakkauttaminen.
Epäilyt saivat vahvistuksen tällä viikolla, kun Budapestin pörssi tiedotti, että Mediaworks-kustantamo oli saanut uuden omistajan, unkarilaiseen Opimus-ryhmään kuuluvan Opimus Pressin, joka oli perustettu viime keväänä.
Yhtiöryppään omistajajärjestelyt ovat monimutkaisia ja vaikeasti jäljitettäviä, mutta unkarilaislähteiden mukaan niiden taustalta löytyy muun muassa miljardööri Lőrinc Mészáros.
Tavallisesta kaasuasentajasta nopeasti Unkarin rikkaimpiin kivunnut Mészáros on pääministeri Orbánin hyvä ystävä ja tämän synnyinkylän Felcsútin pormestari. Mészáros on julkisesti myöntänyt, että hänen menestyksensä taustalla ovat paitsi Jumala ja hyvä onni myös pääministeri Viktor Orbán.
Politiikan kytkeytymistä kauppaan vahvistaa myös se, että yhtiön hallitukseen on nimitetty Orbánin luottohenkilöitä.
Haudattiinko Népszabadság lopullisesti, vai muuttaako uusi omistaja lehden hallituksen äänitorveksi?
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun merkittävä unkarilainen mediajulkaisu kävisi läpi poliittisen muodonmuutoksen.
Unkarin johtava liberaalilehti Magyar Hírlap muuttui jo vuonna 2006 ensin konservatiiviseksi ja lopulta kovan linjan oikeistolaiseksi, kun nykyistä päähallituspuoluetta Fidesziä lähellä oleva mediamoguli sai lehden haltuunsa.
Fidesziä tukeva elokuvatuottaja Andy Vajna osti äskettäin saksalaisen ProsiebenSat1-yhtiön omistaneen TV2:n, ja niinpä Unkarin televisio on saksalaista RTL:ää ja Hír TV:tä lukuun ottamatta hallituksen talutusnuorassa. Radiokanavistakin vain pari edustaa enää riippumatonta sanaa.
Vuonna 2014 Unkarin suurin nettiuutissivusto Origo siirtyi hallitukselle myötämielisiin käsiin, ja kaikki Orbánin ja tämän lähipiirin toimiin kohdistunut kritiikki katosi sen uutisista.
Päinvastainen esimerkki on Magyar Nemzet. Hallitusta myötäilevästä sanomalehdestä tuli puolitoista vuotta sitten hetkessä oppositiomedia. Syynä oli Orbánin ja tämän pitkäaikaisen ystävän, Unkarin suurimman rakennuskonsernin omistajan Lajos Simicskan välirikko mediaa koskeneen verokiistan vuoksi.
Simicskan mediatalliin kuuluvat Magyar Nemzetin lisäksi Hír TV ja Unkarin ehkä kuunnelluin radioasema Class FM, jonka on arveltu menettävän taajuutensa seuraavalla lupienjakokierroksella.
Simicskan on arveltu nyt antavan tukeansa äärioikeistolaiselle Jobbik-puolueelle voidakseen horjuttaa Orbánin asemaa vuoden 2018 vaaleissa. Simicska ei itse tiettävästi ole Jobbikin kannattaja.
Mediaworks-yhtiön kauppa tuskin jää viimeiseksi, sillä Unkarissa huhutaan nyt, että myös mediayhtiö Lapcom olisi siirtymässä uudelle omistajalle – samaiselle Opimus Pressille. Lapcomilla on pari isoa paikallislehteä sekä verkkojulkaisuja.
Orbánin lähipiirin tiedetään hankkineen omistukseensa myös naapurimaiden unkarilaisalueiden paikallislehtiä, voivathan Unkarin passin saaneet ulkounkarilaiset äänestää tulevissa parlamenttivaaleissa. Unkarin kansalaisuus on arviolta 300 000–400 000 ulkounkarilaisella.
Unkarin vapaalla sanalla on edessään entistä synkemmät tulevaisuudennäkymät. Sen myöntävät myös unkarilaiset itse, sillä mielipidekyselyjen mukaan vain runsaat kymmenen prosenttia pitää maansa mediaa täysin vapaana.
Hallituksen ei ole toistaiseksi tarvinnut käyttää kohua herättänyttä medialakia vaientaakseen kriittiset äänet. Pehmeämmät keinot ovat riittäneet. Iso osa mediakenttää on hallituksen ja sitä lähellä olevan liikemiespiirin ohjauksessa. Käytössä on paitsi hallituksen oma viestintäbudjetti myös suuryritysten mainosrahat.
Netissä toimivia, jokseenkin riippumattomia uutissivustoja on Unkarissa useita, ja niistä suurimmalla eli Index.hu-sivustolla sanotaan olevan satojatuhansia päivittäisiä kävijöitä. Mutta nekään eivät ole turvassa nyky-Unkarissa, kuten Origon esimerkki osoittaa.
Népszabadságin viimeinen numero ilmestyi 8. lokakuuta. Tyrmistyksestä toivuttuaan työttömiksi jääneet 60 toimittajaa ryhtyivät julkaisemaan juttujaan Facebookissa ja lisäksi kodittomien Budapestissa myymässä Fedél Nélkül -lehdessä (suom. ”Asunnottomuus”). Ensimmäinen Fedél Nélkül – Népszabadság extra –erikoisnumero myytiin hetkessä loppuun.