Juokse eduskuntaan, juokse! – Vuonna 1954 vaalikampanjasta tuli henkilökohtainen suururakka

Kansanedustajiksi haluavien vaalirahan tarve on 62 vuodessa kasvanut kasvamistaan.

eduskuntavaalit
Teksti
Erkka Railo

Vuoden 1954 eduskuntavaalien alla suomalainen politiikanteko muuttui perusteellisesti.

Otettiin käyttöön vaalitapa, joka tunnettiin nimellä ”lyhyet listat”. Edelleen käytössä oleva vaalitapa on kansainvälisesti vertailtaessa poikkeuksellisen henkilövetoinen.

Sitä kokeiltiin Uudenmaan vaalipiirissä jo vuoden 1951 eduskuntavaaleissa. Kukin puolue asetti yhden vaalilistan, jossa kaikki puolueen ehdokkaat olivat periaatteessa tasa-arvoisessa asemassa.

Aikaisemmin Suomessa oli käytössä vaalitapa, jota kutsuttiin ”pitkiksi listoiksi”. Puolueiden piirijärjestöt asettivat kahden hengen vaalilistoja, joilla ehdokkaiden järjestys oli puolueen päättämä. Äänestäjä saattoi äänestää listaa, jolloin ykköseksi asetettu ehdokas sai yhden ja listalla toisena oleva ehdokas puolikkaan äänen.

Äänestäjä saattoi myös ohittaa puolueen päättämän järjestyksen äänestämällä listalla toisena ollut ehdokasta, mutta näin ei käytännössä tapahtunut juuri koskaan. Jopa 99 prosenttia kansalaisista äänesti listaa, ei henkilöä.