Ukraina viruu kaksoiskriisin kourissa – Venäjän painostus ja paheneva koronakriisi kiristävät tunnelmaa
Sotaa käydään nyt myös rokotteilla. Ukraina on hankkinut länsimaisia ja kiinalaisia rokotteita, separatistialueilla pistetään venäläisellä Sputnikilla.
Jännitys Ukrainassa kiristyy päivä päivältä. Itäisen Ukrainan taistelut ovat kiihtyneet, ja tilanne näyttää uhkaavammalta kuin vuosiin seitsemän vuotta sitten alkaneen sodan aikana.
Venäjä on keskittänyt tuhansia sotilaita sekä Ukrainan rajoille että Krimin niemimaalle. Ukrainan armeijan mukaan venäläisjoukot ovat tehneet sabotaasi-iskuja erityisesti Mustanmeren rannikolla ja Krimin rajoilla.
Samaan aikaan Venäjä käy kovaa informaatiosotaa. Kreml ja sen tukema media väittävät, että Ukraina tulittaisi siviilikohteita Venäjän tukemien separatistien hallitsemilla alueilla sekä Donetskissa että Luhanskissa ja valmistelisi hyökkäystä.
Ukrainassa pelätään, että Venäjä suunnittelee maihinnousua rannikolle. Neljän Venäjän Itämeren laivastoon kuuluvan sota-aluksen kerrotaan olevan matkalla Mustallemerelle.
”Uhka kasvaa nopeasti”, riippumaton venäläinen sotilasasiantuntija Pavel Felgengauer arvioi.
”Tästä ei ole keskusteltu paljoakaan julkisuudessa, mutta näemme erittäin huonoja merkkejä. Kriisillä on mahdollisuus laajentua yleiseurooppalaiseksi sodaksi, ellei peräti maailmansodaksi.”
Ukrainan puolustusministeriön entinen tiedottaja, eversti Andriy Lysenko arvelee Facebook-sivullaan, että Kreml on suunnitellut hyökkäystä voitonpäiväksi, jota vietetään Venäjällä 9. toukokuuta.
”Voimakas valmistautuminen voitonpäivän paraatiin on alkanut. Venäjän joukot haluavat kulkea silloin valloitettujen ukrainalaisten kaupunkien kaduilla.”
Venäjän mukaan kysymys on ainoastaan sotaharjoituksista, jotka se järjestää omalla maaperällään.
”Armeija liikkuu Venäjän alueella tarpeelliseksi katsomiinsa suuntiin maamme kestävän turvallisuuden takaamiseksi. Tämän ei pitäisi aiheuttaa pienintäkään huolta kenellekään”, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina 5. huhtikuuta.
Yhdysvallat, Nato ja EU seuraavat tilannetta huolestuneina, sillä kysymys on poikkeuksellisen mittavista joukkojen siirroista.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on keskustellut tilanteesta Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa puhelimitse ja luvannut tukea. Amerikkalaiset asiantuntijat uskovat, että Venäjä pyrkii toimillaan testaamaan Bidenin hallinnon reaktioita.
Tunnettu ruotsalainen Venäjän-tutkija Anders Åslund arvelee, että kysymys saattaa olla myös sisäpolitiikasta. Hän muistuttaa, että Venäjällä järjestetään syyskuussa duuman vaalit, ja valtapuolue Yhteinäisen Venäjän kannatus on alamaissa. Ukrainaan mahdollisesti tehtävällä hyökkäyksellä yritettäisiin nostattaa kansallistuntoa ja Putinin suosiota samalla tavoin kuin Krimin valloituksella seitsemän vuotta sitten.
”Venäjän presidentti on loistava improvisaattori, joka haluaa ottaa aloitteen kansainvälisellä näyttämöllä”, Åslund toteaa .
”Hänen kannaltaan aika on nyt suotuisa, koska se tulee pian presidentti Bidenin virkaanastumisen jälkeen, ja hänen hallinnossaan on edelleen suhteellisen vähän ylimmän tason päättäjiä.”
Kiovan Mohyla-akatemian professori Taras Kuzio ei pidä kuitenkaan todennäköisenä, että Venäjä ryhtyisi täysimittaiseen hyökkäykseen. Se johtaisi pitkään sotaan, joka tuhoaisi lopullisesti suhteet länteen.
Hän arvelee, että Putin pyrkii mieluummin järjestämään Ukrainalla samanlaisen ansan kuin Georgialle vuonna 2008. Etelä-Ossetian provokaatiot saivat Georgian johdon silloin puuttumaan tilanteeseen separatistialueella, mikä antoi Venäjälle tekosyyn hyökätä.
”Yksi asia on jo selvä. Länsimailla ei ole aavistustakaan, mitä tässä tilanteessa tehdä. Ja kello tikittää.”
Presidentti Zelenskyi on kiirehtinyt sotilasliitto Naton pääsihteeriä Jens Stoltenbergiä nopeuttamaan Ukrainan jäsenyysprosessia. Zelenskyin mukaan se antaisi Venäjälle selvän viestin. Stoltenberg sanoo olevansa huolissaan Venäjän sotilaallisesta toiminnasta ja vakuuttaa, että Nato on edelleen sitoutunut ”läheiseen kumppanuuteen” Ukrainan kanssa.
Myös EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell sekä Britannian pääministeri Boris Johnsson ovat ilmaisseet epämääräistä tukea Ukrainalle.
Pavel Felgenauerin mukaan länsimaiden reaktiot kielivät lähinnä neuvottomuudesta.
”Yksi asia on jo selvä. Länsimailla ei ole aavistustakaan, mitä tässä tilanteessa tehdä. Ja kello tikittää. Toukokuun alussa kaikki on valmista Venäjän armeijan etenemiseen.”
Kaksi vuotta sitten presidentiksi valittu Zelenskyi lupasi maalleen rauhan. Hän neuvotteli sopimuksen vankien vaihdosta, mutta suhteet Venäjään eivät ole lientyneet. Talven mittaan tulitaukorikkomukset ovat jälleen lisääntyneet, ja Zelenskyin suosio on ollut laskussa.
Hänellä on samaan aikaan huolehdittavanaan myös toinen vaikea kriisi, sillä koronaepidemia kiihtyy Ukrainassa pelottavaa vauhtia. Uusia tartuntoja ilmoitettiin keskiviikkona ennätykselliset 15 415 ja 481 ihmisen kerrottiin kuolleen covid-19-taudin seurauksena. Kaikkiaan kuolleita on tähän mennessä yli 35 000.
Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan julistettiin tämän viikon alussa tiukka sulkutila. Koulut ja päiväkodit suljettiin ja julkista liikennettä voi käyttää vain erikoisluvalla.
Koronavirus on syventänyt entisestään Ukrainan kahtiajakoa, sillä liikkuminen tulitaukolinjan yli on käytännössä mahdotonta.
Venäjä on toimittanut tammikuusta lähtien Sputnik-rokotteita Donetskin ja Luhanskin separatistialueille. Ukrainan hallitus on kieltäytynyt rekisteröimästä Sputnikia ja sen rokotusohjelma on edennyt hitaasti.
Ukraina aloitti helmikuun lopussa rokotukset Intiassa lisenssillä valmistetuilla Astra Zenecan rokotteilla, joita on luvattu maahaan kaikkiaan kaksi miljoonaa. Maaliskuussa Ukraina sai käyttöönsä 215 000 kiinalaisen Sinovacin rokotetta ja myöhemmin keväällä on luvassa vielä 1,7 miljoonaa rokotetta kansainvälisen Covax-ohjelman kautta.
Lisäksi amerikkalainen Pfizer on luvannut toimittaa maahan 10 miljoonaa rokoteannosta.
Kahtiajako näkyy yhä selvemmin myös asenteissa. Riippumattoman venäläisen Levada-keskuksen ja Kiovan sosiologian keskuksen tekemän mielipidekyselyn mukaan noin 75 prosenttia Donetskissa ja Luhanskissa Ukrainan hallituksen valvomilla alueilla asuvista haluaa pysyä jatkossakin osana Ukrainaa.
Venäjän tukemilla separatistialueilla yli puolet kannattaa liittymistä Venäjään. Vielä pari vuotta sitten enemmistö olisi halunnut kuulua Ukrainaan.
Itä-Ukrainan sodassa on kuollut noin 14 000 ihmistä ja yli puolitoista miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseudultaan.