Tuija Seipell on cooliuden kuraattori
”Your language sucks” eli kirjoitatte surkeaa englantia.
Tällä sähköpostittamallaan lauseella Kanadan Vancouverissa asuva Tuija Seipell sai silmänräpäyksessä töitä design-toimittaja Bill Tikosin blogista nimeltä The Cool Hunter.
New Yorkissa ja Sydneyssä asuva Tikos perusti blogin vuonna 2004 alun perin harrastuksena. Hän halusi saada löytämänsä muotoilu-, matkailu- ja arkkitehtuurihienoudet nähtäville kaikkialla maailmassa, missä netti toimii.
Liikkeenjohdon konsultti ja tekstinikkari Seipell korjasi aluksi sivuston kieltä, mutta alkoi pian myös bongata inspiroivia kuvia samaan paikkaan.
Nyt blogilla on kuukaudessa miljoona vakituista kävijää: toimittajia, suunnittelijoita, mainostoimistoväkeä, muuten vain kauniista asioista kiinnostuneita. Seipell ja Tikos ovat edelleen lähes ainoat, jotka löytävät sivulle uutta nähtävää.
The Cool Hunteria ei koskaan ole mainostettu maksullisesti, vaan tieto siitä on levinnyt viidakkorummun ja median kautta – myös sosiaalisen median:
”Meillä on yli 400 000 Facebook-fania. Keskustelemme lukijoiden kanssa siellä ja Twitterissä, jotta itse blogi rönsyilee vähemmän”, Seipell kertoo.
Tunteella koottu
Seipell käväisi elokuussa Helsingissä luennoimassa kahden tv-kanavan mainosmyyjille. Luennon aihe oli ”Myynti on tunnetta”.
”Myös The Cool Hunter on tunnetta”, Seipell sanoo.
”Sanoilla ei voi määritellä, mikä on niin sanotusti coolia. Emme jahtaa trendejä, vaan toimimme enemmänkin kuin nykytaiteen museo, jonka näyttelyt syntyvät kuraattorien näkemyksistä.”
”Missään nimessä emme katso blogiin ottamiemme kohteiden hintaa. Halvallakin voi olla tyylikäs, ja maailma on tyylittömiä rikkaita täynnä”, Seipell toteaa.
Bloggaajat eivät niin ikään ota kantaa minkään maan muotoilun puolesta tai vastaan.
”Meillä on ollut esillä Suomesta vain hyvin vähän, muun muassa Marimekon ja kenkäsuunnittelija Manolo Blahnikin yhteisprojekti.”
”Ei suomalaisia brändejä maailmalla tunne nimeltä kukaan, paitsi arkkitehdit ja huonekalusuunnittelijat, mutta brändejä muistamattomillakin ihmisillä on hyvä mielikuva suomalaisesta designista.”
Rahat makutuomaroinnista
Kuten jokseenkin kaikki sisustus- ja muotoilulehdet ja -blogit, myös The Cool Hunter sisältää aineistoa, jota Tuija Seipell kutsuu ”kalliiksi aspiraatioksi”: luksuselämän tunnusmerkeiksi, joita lukijat voivat ihastella ja fanittaa keskenään.
Toisin kuin moniin blogeihin, The Cool Hunteriin ei kuitenkaan koskaan pääse rahalla, tavaranäytteillä tai ilmaismatkoilla.
”Bill Tikosille on epäilemättä joskus yritetty tarjota rahaa, minulle ei koskaan”, Seipell sanoo.
Blogi rahoitetaan pieneltä osin mainoksilla, suuremmalta osin Tikosin ja Seipellin yhteisillä konsultaatioilla: hotelliketju saattaa esimerkiksi pyytää heidän mielipidettään rakenteilla olevan hotellin sisustuksesta tai automerkki teettää uuden mallin lanseeraustapahtuman. Käytännössä Tikos tekee luonnokset, Seipell kommentoi niitä ulkopuolisena kriitikkona:
”Yritykset luottavat meidän makuumme, Bill taas siihen, että sanon hänelle mielipiteeni suoraan.”
Kuva Hannu Lindroos