Tuhkakriisistä vuosi: Mitä jos lentoliikenteen painajainen toistuu?

Eyjafjallajökull
Teksti
Jyri Raivio

Islantilainen Eyjafjallajökull -tulivuori purkautui tasan vuosi sitten ja aiheutti ennen kokemattoman kaaoksen Euroopan ja koko maailmankin lentoliikenteessä.

Eyjafjöll
Eyjafjöll sylki tuhkaa illalla 16. huhtikuuta 2010. Kuva Brunjar Gauti / AP / Lehtikuva (Kuva julkaistu Suomenkuvalehti.fissä 24.4.2010)

Iso osa Euroopan ilmatilasta suljettiin vaarallisen tuhkapilven vuoksi huhtikuun 15. päivänä ja avattiin uudelleen kuusi päivää myöhemmin. Miljoonien ihmisten matkasuunnitelmat heittivät häränpyllyä ja lentoyhtiöt kärsivät jättitappioita. Finnairin tappiot nousivat 30 miljoonaan euroon.

Moottorit eivät toimi tuhkassa

Tuhkakriisin jälkeen lentoliikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta vastaavat yhtiöt ja viranomaiset ovat paiskineet hartiavoimin töitä lieventääkseen seuraavan purkauksen seurausvaikutuksia.

Erilaisia toimielimiä on perustettu, toimintatapoja hiottu ja iso kansainvälinen harjoituskin pidetty, mutta perusongelma on ja pysyy yhä entisenä: lentokoneen moottorit eivät toimi riittävän paksussa tuhkapilvessä.

Jos sellainen pölähtää Euroopan taivaalle, vuodentakainen painajainen voi toistua.

Niin pelättiin tapahtuvan jo viime talvena. Helmikuussa Islannin toiseksi suurin tulivuori Bárdarbunga alkoi osoittaa elonmerkkejä. Islannin ilmatieteen laitos varoitti mahdollisesta purkauksesta, joka ei kuitenkaan vielä ole alkanut.

Jos – tai oikeammin kun – seuraava purkaus tulee, marssijärjestys poikkeaa kuitenkin täysin vuodentakaisesta. Silloin kansalliset ilmailuviranomaiset, meillä TraFi, sulkivat ilmatilansa ja kansalliset lentokenttäoperaattorit, meillä Finavia, panivat kentät kiinni. Lentoyhtiöillä ei ollut mahdollisuuksia lentää, vaikka ilmeisen monet olisivat niin halunneet tehdä.

Vastuuta lentoyhtiöille

Tulevissa tuhkakriiseissä vastuu on siirretty lentoyhtiöille. Se on kantava periaate uusissa kansainvälisissä toimintaohjeissa, joita YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO alkoi työstää heti kriisin jälkeen.

Ohjeet valmistuvat lopullisesti ensi kesänä, mutta niistä on olemassa pitkälle viilattu luonnos, jota ICAO kehottaa käyttämään tarpeen vaatiessa vaikka heti.

Uuden purkauksen tullessa tuhkapilvien seurannasta vastaavat lähinnä kansalliset ilmatieteen laitokset. Koordinaattori on brittiläinen Volcanic Ash Advisory Center eli VAAC, joka laskee tuhkan liikkeitä ennustemallillaan vuorokauden päähän.

Suomessa ilmatieteen laitos panee paremmaksi ja tekee viiden vuorokauden päähän ulottuvia ennusteita. Havainnoinnin tueksi Suomeenkin on hankittu laserpohjaisia laitteita, joiden luotettavuus ei kuitenkaan ole paras mahdollinen.

Tuhkaennusteiden perusteella ilmatila jaetaan kolmeen luokkaan.

Ykkösluokka on lähes kokonaan tuhkasta vapaata eli tuhkaa on alle 2×10-3 g/m3. Kakkosluokassa määrä on korkeintaan kaksinkertainen. Jos tuhkaa on vielä enemmän, ilmatila on kolmosluokassa ja siinä lentäminen hyvin vaarallista.

Euroopassa viranomaisten toimintaa koordinoi eurooppalaisen lennonjohtojärjestön Eurocontrolin sisään rakennettu kriisikeskus, Crises Management Cell.

Se tai muutkaan viranomaiset eivät tulevissa tuhkakriiseissä kuitenkaan sulje mahtikäskyllään ilmatilaa, vaikka tuhkaa olisi kolmosluokankin verran. Sen sijaan tällainen ilmatila julistetaan vaara-alueeksi. Päätös siinä lentämisestä jätetään sellaisten lentoyhtiöiden huoleksi, joilla on tätä tarkoitusta varten viranomaisen erikseen hyväksymä organisaatio.

Yritysjohdolle lisää paineita

Järjestelmän toimivuutta testattiin Eurocontrolin junailemassa kansainvälisessä, kaksipäiväisessä harjoituksessa aiemmin huhtikuussa. Mukana oli 70 lentoyhtiötä, 14 lennonjohto-organisaatiota ja kymmenen eri maan ilmailuviranomaiset lähinnä Atlantin rantavaltioista mutta ei Suomesta.

Testauksen lopulliset tulokset on määrä saada kesäkuussa, mutta alustavien tietojen mukaan 70 prosenttia lennoista olisi pystytty lentämään verrattuna aiempaan, ilmatilan laajoihin sulkemisiin perustuneeseen järjestelmään.

Eyjafjallajökullin purkauksen yhteydessä lentoturvallisuus ei vaarantunut, koska ketään ei päästetty lentämään. Viranomaisen mahtikäsky piti, vaikka monet lentoyhtiöt purnasivat voimakkaasti kieltoa vastaan. Jopa Finnairin pääjohtaja Mika Vehviläinen piti – tuolloin noin kolmen kuukauden kokemuksella alalta – kieltoja liian tiukkoina.

ICAO:n uusi järjestelmä, vastuun siirtäminen lentoyhtiöille, on turvallisuuden kannalta paljon ongelmallisempi. Yhtiöiden lento-osastoihin kohdistuu yritysjohdon taholta hurjia paineita tilanteessa, jossa koneet seisovat maassa ja tappiota tulee miljoonakaupalla joka päivä.

Aiheesta lisää

Katso SK:n kuvaseinällä uutiskuvat Islannista ja tuhkapilven vaikutuksista.