Portugalikin käsi ojossa - viisi väitettä euromaiden kriisipaketeista

Euro
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Portugalin pääministeri José Sócrates ilmoitti 6. huhtikuuta, että maa tarvitsee rahoitusapua muilta euromailta. Kuva AFP / Lehtikuva.

Myös Portugali joutui turvautumaan euromaiden tukeen. Viime päivinä käyty keskustelu Euroopan kriisipaketeista on herättänyt kysymyksen, tietävätkö poliitikot, mitä EU:n takausrahastojen lyhenteet ERVV ja EVM tarkoittavat.

Vaalikeskusteluissa on esitetty monenlaisia näkemyksiä siitä, mihin kaikkeen Suomi sitoutuu pelastusoperaatiossa.

Seuraavassa viisi väitettä ja vastausta Euroopan kriisipaketeista ja takausrahastoista:

1. Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline (ERVV) on tehoton tapa tukea kriisimaita

ERVV luotiin nopeasti Kreikan kriisin jälkimainingeissa viime toukokuussa. Rahasto on juridisesti yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Luxemburgissa. Sen toimitusjohtaja, saksalainen Klaus Regling on työskennellyt aikaisemmin Saksan valtiovarainministeriössä ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä.

ERVV lainaa markkinoilta rahaa, jota voidaan lainata edelleen pulaan joutuneille euromaille. Lainojen takaajina ovat kaikki 17 euromaata eli myös Suomi. ERVV saa luottoja matalalla korolla, koska sillä on korkein mahdollinen AAA-luottoluokitus.

Takauksiin perustuva järjestely on kuitenkin tehoton. Väliaikaisen rahaston nimellinen kapasiteetti on 440 miljardia euroa. Tosiasiassa takaukset riittävät vain 250 miljardin luottoihin, koska kansainväliset luottoluokittajat uskovat vain niiden maiden takauksiin, joiden lainoilla on korkein mahdollinen AAA-luokitus, kuten Saksalla ja Suomella.

Esimerkiksi Italia on luvannut taata kymmenen kertaa suuremman summan kuin Suomi, mutta sen luokitus on paljon heikompi, joten takaukseen ei uskota markkinoilla.

Väliaikaisen rahaston kapasiteettia halutaan nyt kasvattaa 440 miljardiin euroon myös todellisuudessa. Sen vuoksi myös Suomen takauksia pitää kasvattaa.

EU:ssa ei ole kuitenkaan vielä sovittu, kuinka vastuita kasvatetaan. Asiaa koskevat päätökset on tarkoitus tehdä kesäkuussa samalla kun EU-maat sopivat uudesta pysyvästä kriisinhallintajärjestelmästä, joka aloittaa toimintansa 2013.

Toistaiseksi väliaikainen rahasto on taannut vain Irlannin lainoja 17,7 miljardilla eurolla. Suomen osuus tästä on 333 miljoonaa. Takauksiin perustuvan järjestelmän takia hallituksen piti pyytää eduskunnalta kuitenkin valtuudet 740 miljoonan takauksiin.

Takaukset realisoituvat, jos Irlanti ei selviydy lainoistaan.

Myös Portugali on pyytänyt väliaikaisen kriisirahaston apua. Portugali tarvitsee todennäköisesti 60-80 miljardia euroa lainaa kolmen vuoden aikana.

2. Kreikkaa ei tuettu väliaikaisesta kriisirahastosta

Kreikan tuki perustui kahdenvälisiin lainoihin, joista sovittiin kriisitunnelmissa viime toukokuussa.

Kreikan tukeen osallistuu 15 euromaata eli kaikki muut paitsi Slovakia ja Kreikka itse. Ne lupasivat Kreikalle yhteensä 80 miljardin luotot. Sen lisäksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF lupasi lainata Kreikalle 30 miljardia euroa.

Kunkin euromaan osuus lainapaketista määräytyy suoraan sen mukaan, mikä on sen osuus Euroopan keskuspankin pääomasta. Esimerkiksi Suomi on sitoutunut yhteensä 1,48 miljardin euron luottoihin.

Tähän mennessä Suomi on lainannut Kreikalle 788 miljoonaa euroa, josta on saatu muutamia miljoonia korkotuottoja.

3. Kreikka ei ehkä selviydy veloistaan

Pahimmassa tapauksessa voi käydä näin. Kreikka on lainannut jatkuvasti rahaa vuodesta 1980 lähtien ja sen julkinen velka nousee tänä vuonna lähes 350 miljardiin euroon eli 150 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kukaan ei tiedä tässä vaiheessa, pystyykö Kreikka maksamaan velkansa. Tilanne näyttää erittäin vaikealta.

Kreikka on luvannut leikata valtion menoja rajusti. Se on myös luvannut myydä omaisuuttaan 50 miljardin arvosta. Valtion omistamien kiinteistöjen arvoksi on laskettu 270 miljardia euroa.

Kreikan lainan takaisinmaksu alkaa 2013 ja päättyy 2020. Kysymys on poliittisesta sitoumuksesta. Jos Kreikka ei maksa lainojaan, EU saattaa harkita sen erottamista euroalueesta tai jopa koko unionista.

EKP julkaisi viime vuonna selvityksen, joka käsitteli jäsenvaltion eroa rahaliitosta EMU:sta. Sen mukaan erolle ei ole laillisia esteitä.

Käytännössä eroaminen olisi kuitenkin hyvin vaikeaa, koska maiden velat ja saatavat on määritelty euroissa. Eroaminen aiheuttaisi markkinoille melkoisen sotkun, sillä valuuttakurssit muuttuisivat euroalueen hajotessa. Todennäköisesti Kreikan velkataakka kasvaisi entisestään.

4. Euromaa voidaan panna velkasaneeraukseen, jos pysyvä vakausmekanismi (EVM) hyväksytään

Euroalueen pysyvän vakausrahaston (EVM) on määrä aloittaa toimintansa 2013. Sitä on tarkoitus käyttää tulevissa kriisitilanteissa euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi.

Sopimus EVM:n perustamisesta on määrä allekirjoittaa kesäkuussa, minkä jälkeen se vaatii vielä kansallisten parlamenttien hyväksynnän.

EVM toimii eri tavalla kuin väliaikainen kriisirahasto. Sen kautta voidaan lainata rahaa vain niille euromaille, joiden velkakehitys on Kansainvälisen valuuttarahaston, EU:n komission ja EKP:n mukaan niin kestävällä pohjalla, että maa selviää veloistaan. Tällöinkin lainanantoon vaaditaan euroalueen valtioiden yksimielinen päätös.

Jos jokin euromaa ajautuu niin syviin vaikeuksiin, ettei sen uskota selviytyvän veloistaan, sille ei lainata rahaa, vaan se pannaan velkasaneeraukseen. Silloin myös sijoittajat joutuvat kantamaan osan vastuusta.

Pysyvä rahasto on juridiselta muodoltaan rahoituslaitos, jonka päämaja sijoitetaan Luxemburgiin. Sen lainakapasiteetti nousee 500 miljardiin euroon. Se saavutetaan käytännössä noin 700 miljardin euron pääomalupauksilla. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF osallistuu EVM:n luomiseen 250 miljardilla eurolla.

Lainapäätökset edellyttävät yksimielisyyttä ja ne viedään aina eduskunnan hyväksyttäviksi.
Suomen vastuut nousevat enimmillään 12,6 miljardiin euroon.

5. Myös Slovakia osallistuu kriisimaiden tukemiseen

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini antaa ymmärtää, ettei Suomen tarvitsisi osallistua EU:n kriisirahastoihin, koska Slovakiakaan ei osallistu. Hänen mukaansa siitä ei seuraisi mitään ongelmia EU:ssa, kuten pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) väittää.

Soini on kuitenkin väärässä. Slovakia ei osallistunut Kreikan tukeen, josta sovittiin kahdenvälisin lainajärjestelyin. Mutta Slovakia on mukana EU:n väliaikaisessa kriisirahastossa (ERVV) 4,4 miljardin euron takauksella. Se on antanut 410 miljoonan euron takauksen Irlannin lainoihin.

Slovakia osallistuu myös suunnitteilla olevaan pysyvään vakausmekanismiin (EVM), johon se on luvannut 660 miljoonaa euroa pääomaa. Kaikkiaan se on luvannut vastata 5,8 miljardin euron takuupääomasta.

Julkaistu 7.4.2011 klo 13.02, päivitetty 8.4.2011 klo 11.33.