”Tšekin Trump” raivaa tietään pääministeriksi rikossyytteestä huolimatta
EU-vastaisuus leviää kuin tauti Keski-Euroopassa. Tšekin vaaleja seurataan hyvin tarkkaan.
BUDAPEST, UNKARI – Tšekin parlamenttivaalien kampanjaa on hallinnut yksi mies: Tšekin Donald Trumpiksi tai Silvio Berlusconiksi kutsuttu miljardööri Andrej Babiš, 63.
Babiš saattaa nousta maan uudeksi pääministeriksi 20.–21. lokakuuta järjestettävissä vaaleissa, vaikka hän on joutumassa oikeuteen syytettynä EU-tukien väärinkäytöstä yritystoiminnassaan.
Viimeisen ennen vaaleja tehdyn mielipidemittauksen mukaan Babišin johtama, populistinen ja EU-kriittiseksi kääntynyt ANO saisi 25 prosenttia äänistä ja nousisi ylivoimaisesti maan suurimmaksi puolueeksi jättäen kauas taakseen neljä vuotta päähallituspuolueena toimineet sosialidemokraatit (ČSSD).
Hämmentävää on se, että vaalikampanjan loppumetreillä luettu rikossyyte notkautti ANO:n kannatusta vain pari prosenttiyksikköä.
Kuten Itävallassa viikko sitten, myös Tšekissä perinteiset, EU:hun myönteisesti suhtautuvat puolueet ovat saamassa selkäsaunan.
Ennusteen mukaan esimerkiksi kommunistit saisivat yli 10 prosentin kannatuksen. ja lähes samaan yltäisi pakolaisvihamielinen ja EU-eroa vaativa Vapaus ja suora demokratia (SPD), jota johtaa Tokiossa syntynyt liikemies Tomio Okamura.
”Meillä ei ole pakolaisia ja taloustilanne on hyvä, mutta ihmiset ovat pettyneitä ja vihaisia. Jopa EU-myönteisissä puolueissa on poliitikkoja, jotka jakavat Okamuran ajatukset”, sanoo politiikan tutkija Josef Mlejnek.
Tšekit ja useimmat heidän nykyjohtajansa ovat suhtautuneet epäillen ja hyvin penseästi EU:hun. Maan nykyinen presidentti Miloš Zeman ehdotti kesällä 2017 kansanäänestyksen järjestämistä Tšekin EU-jäsenyydestä.
Tällä hetkellä vain kolmannes tšekeistä pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Euroon siirtymistä haluaa vain 15 prosenttia, mikä on kaikkien aikojen pohjanoteeraus.
Babiš itse ei ole kivenkova euroskeptikko, mutta ihmisten mielialat ovat saaneet hänetkin kalastelemaan apajilla, joilla saalis liikkuu. Hän lupaa tiukkaa pakolaispolitiikkaa ja sanoo vastustavansa EU:n integraation syventämistä.
Euroon siirtyminen olisi eduksi hänen yritystoiminnalleen mutta ei hänen poliittiselle uralleen, ja siksi vastaus on ei.
”Emme halua euroa, sillä se antaisi Brysselille yhden uuden keinon sekaantua maamme asioihin”, Babiš on todennut kampanjassaan.
EU tuo monelle mieleen muistumat ajoista Itävallan, Saksan ja Neuvostoliiton alaisuudessa.
”Tšekkien psyykessä on ammottava historiallinen haava. He ovat aina tulleet epäluuloisiksi, jos heitä yritetään kontrolloida ulkoa”, sanoo politologi Jiri Pehe, joka toimi presidentti Václav Havelin neuvonantajana 1990-luvulla.
ANO tarkoittaa ”tyytymättömien kansalaisten toimintaa”.
Andrej Babiš on talouslehti Forbesin mukaan on Tšekin toiseksi rikkain mies. Lehti on arvioinut hänen omaisuutensa arvoksi 4,1 miljardia dollaria.
Nykyisessä Slovakiassa syntynyt Babiš vaurastui sekavissa oloissa ja yhtä mystisesti kuten monet muutkin Itä-Euroopan oligarkit siirryttäessä sosialismista markkinatalouteen 1990-luvun alussa.
Varsinaisen liikemiesuransa hän aloitti lannoitekaupoilla. Toiminta laajeni vähitellen ja syntyi Agrofert, Tšekin suurin maatalousyritysten rypäs. Siihen kuuluu yli 200 yritystä, joilla on vuokralla suuri osa Tšekin peltomaista.
Babiš toimii myös media-alalla, ja hänen yritystensä omistuksessa on maan kaksi tärkeintä sanomalehteä eli Lidové noviny ja Mladá fronta DNES, Óčko-tv sekä suosittu Radio Impuls.
Politiikkaan Babiš tuli 2011 perustamalla ANO 2011 -liikkeen. ANO tarkoittaa ”kyllä”, mutta se on myös lyhenne tšekinkielisistä sanoista ”tyytymättömien kansalaisten toiminta”.
Babiš lupasi kitkeä syvälle yhteiskuntaan pesiytyneen korruption ja johtaa maata kuin perheyritystä.
Edellisissä parlamenttivaaleissa 2013 ANO ponkaisi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi aivan sosiaalidemokraattien kannoille 18,7 prosentin äänisaaliilla.
Babišista tuli pääministeri Bohuslav Sobotkan hallituksen talousministeri, mutta hän joutui jättämään tehtävänsä toukokuussa 2017 riitauduttuaan pääministerin kanssa.
Syynä oli epäily, jonka mukaan Babiš olisi vältellyt veroja aiemmissa liiketoimissaan, ja Sobotka olisi halunnut asiasta selvityksen.
Hallitusvastuusta huolimatta ANO on onnistunut säilyttämään protestipuolueen imagonsa, eivätkä rikosepäilyt ole romahduttaneet myöskään Babišin henkilökohtaista suosiota kansan silmissä.
Babišin on myös väitetty tehneen yhteistyötä sosialistisen Tšekkoslovakian salaisen turvallisuuspoliisin (StB) kanssa, ja tapauksen selvittely on päätetty aloittaa uudelleen.
Babiš on kiistänyt kaikki väitteet ja syytteet, eikä häntä ole toistaiseksi tuomittu mistään.
Presidentti Zeman on sanonut nimittävänsä Babišin hallituksen muodostajaksi, vaikka tämä istuisi vankilassa.
Kannattajat pitävät Babišia lujana, määrätietoisena ja suorapuheisena johtajana, vastustajat taas rötösherrana ja uhkana demokratialle. Hänellä ei ole selkeää poliittista ideologiaa, ja siksi kannattajat luonnehtivat häntä pragmaattiseksi, vastustajat taas arvaamattomaksi.
Babiš on nähty usein istumassa parlamentissa kyllästynyt ilme kasvoillaan. Hän on nimittänyt parlamenttia ”keskustelukerhoksi”, jonka toimintaa hän haluaisi jouhevoittaa lakkauttamalla ylähuoneen eli senaatin.
Tässä mielessä Babiš muistuttaa Unkarin pääministeri Viktor Orbánia.
”Hän on tottunut saaman tahtonsa läpi, kompromissi ei ole hänen geeneissään”, sanoo johtaja Daniel Prokop Median-tutkimuslaitoksesta.
Tšekin parlamentti on kaksikamarinen.
Alahuoneen 200 edustajaa valitaan neljän vuoden välein, senaatti taas kuten Yhdysvalloissa, porrastetuksi kuudeksi vuodeksi niin, että kolmannes edustajista vaihtuu kahden vuoden välein. ANO ei ole pärjännyt senaatin vaalissa.
Vastassa on ”lännen eliitin rajoittamaton herruus”.
EU-vastaisuus näyttää nyt olevan tarttuva ilmiö Keski-Euroopassa, ja siksi Unkarissa, Puolassa ja Slovakiassa seurataan Tšekin vaaleja hyvin tarkkaan.
Unkari on käytännössä jo karannut omille teilleen, Jaroslaw Kaczyńskin tiukassa otteessa oleva Puola seuraa lujaa vauhtia perässä.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei kyennyt salaamaan riemuaan Itävallan viime viikonloppuisen vaalituloksen johdosta. Saihan niin sanottu Visegrádin nelikko (V4) Itävallan uudesta nuoresta johtajasta Sebastian Kurzista kaipaamansa vahvistusta EU-vastaiselle politiikalleen.
Visegrádin maita ovat Unkarin ja Puolan lisäksi Slovakia sekä Tšekki.
Unkarilainen Figyelő-lehti julkaisi 12. lokakuuta kolumnin, jossa Puolan hallitusta tukeva Grzegorz Górny totesi, että Itä-Euroopan on nyt aika yhdistyä ”lännen eliitin rajoittamatonta herruutta” vastaan.
”Länsi sanelee ratkaisunsa asioihin, joita me itse pidämme haitallisina paitsi meille myös muulle Euroopalle.”