Trumpin hallinnon rakentaminen alkaa nopeasti – Sarah Palin ehdolla sisäministeriksi

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Presidentti Donald Trumpin tulevan hallinnon rakentaminen alkaa Yhdysvalloissa ristiriitaisissa tunnelmissa.

Kymmenetuhannet Trumpin vastustaja ovat osoittaneet mieltään kymmenissä kaupungeissa eri puolilla maata ja ainakin Oaklandissa tilanne johti poliisien ja mielenosoittajien väliseen yhteenottoon.

Trump tapaa torstai-iltana Suomen aikaa presidentti Barack Obaman Valkoisessa talossa. Tarkoituksena on keskustella siitä, kuinka vallanvaihto saataisiin mahdollisimman sujuvaksi. Obaman kausi päättyy 20. tammikuuta.

Siirtymäkautta valmisteleva Trumpin avustajakaarti on etsinyt Washingtonin toimistossaan jo jonkin aikaa ehdokkaita tulevaan hallintoon ja valmistellut niin sanottua sadan ensimmäisen päivän ohjelmaa. Se on julkaissut myös greatagain.gov-verkkosivuston, jolla esitellään tulevan hallinnon tavoitteita. Trumpin hallinnossa on avoinna noin 4 000 työpaikkaa, joita aletaan täyttää lähiviikkojen aikana.

Trumpin tarkoituksena on irtautua mahdollisimman nopeasti Obaman liberaalista politiikasta. Tilannetta helpottaa se, että republikaaneilla on hallussaan kongressin molemmat kamarit, edustajainhuone ja senaatti. Voimasuhteet muuttuvat todennäköisesti jo vuoden 2018 välivaaleissa, joten Trumpilla on kaksi vuotta aikaa ajaa omaa agendaansa.

 

Washingtonin sisäpiirit hyvin tunteva Politico-lehti kertoo, että Valkoisen talon kansliapäälliköksi on nousemassa republikaanipuolueen puheenjohtaja Reince Priebus, joka tuki Trumpia vaalikampanjan aikana päinvastoin kuin monet muut puolueen johdossa.

Vahvin ehdokas ulkoministeriksi on veteraanipolitiikko Newt Gingrich. Hän toimi edustajainhuoneen puhemiehenä 1990-luvulla, ja hänet muistetaan parhaiten loputtomista yhteenotoistaan demokraattipresidentti Bill Clintonin kanssa.

Gingrich pyrki republikaanien presidenttiehdokkaaksi vuoden 2012 vaaleissa, mutta hän hävisi silloin Mitt Romneylle. Gingrichin valinta olisi kauhistus Baltian maille, sillä hän on luonnehtinut Tallinnaa Pietarin esikaupungiksi.

Ulkoministerin paikasta kilpailevat myös senaattori Bob Corker sekä presidentti George W. Bushin kaudella YK-suurlähettiläänä toiminut John Bolton. Puolustusministeriksi on ehdolla muun muassa senaattori Jeff Sessions. Esillä ovat olleet myös Bushin entisen turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Stephen Hadleyn ja entisen senaattorin Jim Talentin nimet.

Keskeisiin hallitustehtäviin ovat tarjolla myös New Yorkin entinen pormestari Rudy Giuliani sekä New Jerseyn kuvernööri Chris Christie, jotka tukivat Trumpia näkyvästi vaalikampanjan aikana.

 

Trump ei kuulu Washingtonin sisäpiiriin, joten hän hakee luottomiehiä myös politiikan ulkopuolelta, lähinnä yksityiseltä sektorilta. Ehdokkaita löytyy todennäköisesti hänen omasta ystäväpiiristään, sillä Trump arvostaa ennen kaikkea lojaalisuutta.

Politicon mukaan sisäministeriksi on ehdolla öljy-yhtiö Lucas Oilin 74-vuotias perustaja Forrest Lucas. Paikkaa tavoittelee myös Alaskan entinen kuvernööri Sarah Palin, joka nousi maailmanmaineeseen John McCainin kiisteltynä varapresidenttiehdokkaana vuoden 2008 vaaleissa. Uudeksi valtiovarainministeriksi on ehdolla Goldman Sachsissa uraa luonut investointipankkiiri ja elokuvatuottaja Steven Mnuchin.

 

Yhdysvaltain politiikan tutkija Leo Michel uskoo, että uuden hallinnon rakentaminen alkaa nopeasti. Hän kertoi torstaina Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Helsingissä, että Trumpin kampanjaväkeä ryhdytään sijoittamaan ministeriöihin, joissa heidät perehdytetään perusteellisesti asioihin.

”He pääsevät siinä vaiheessa käsiksi myös luottamukselliseen tietoon”, hän sanoi,.

Michel tuntee Yhdysvaltain hallinnon läpikotaisin, sillä hän on työskennellyt tutkijana useissa amerikkalaisissa ajatuspajoissa. Tällä hetkellä hän toimii vierailevana tutkijana Suomen ulkopoliittisessa instituutissa.

Trump antoi vaalikampanjansa aikana lukemattomia lupauksia, joiden toteutuminen merkitsisi melkoista valankumousta Yhdysvaltain politiikassa. Hän on luvannut rakentaa Meksikon rajalle muurin, neuvotella uusiksi Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan ja kumota Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen TPP:n. Hän on luvannut myös lopettaa maksut YK:n ympäristöohjelmiin ja poistaa hiilentuotannon rajoitukset.

Trump on kyseenalaistanut Naton viidennen artiklan, jonka mukaan aseellinen hyökkäys mitä tahansa Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. Hän on myös arvellut, että Yhdysvallat saattaisi tunnustaa Krimin pysyvästi Venäjän osaksi.

”Yhdysvalloissa on tällä hetkellä paljon avoimia kysymyksiä varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”, Michel sanoi.

Hän arveli, etteivät läheskään kaikki Trumpin populistiset lupaukset tule toteutumaan, sillä valtaosa republikaanisen puolueen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoista vastustaa niitä.

121 republikaanisen puolueen ulkopolitiikan asiantuntijaa julkaisi maaliskuussa avoimen kirjeen, jossa arvosteltiin Trumpin ulkopoliittisia näkemyksiä vastuuttomiksi ja vaarallisiksi. Senaattorit John McCain ja Lindsey Graham ovat päinvastoin arvostelleet Obaman ulkopolitiikkaa liian varovaiseksi. Heidän mielestään Yhdysvaltain olisi pitänyt aseistaa Ukrainaa Venäjän uhkaa vastaan.

Republikaanien tärkeimmän poliitikon Paul Ryanin kohtalo on toistaiseksi avoin. Ryan toimii tällä hetkellä edustajainhuoneen puhemiehenä. Hän suhtautui erittäin kielteisesti Trumpin vaalikampanjaan, mutta suostui lopulta äänestämään tätä ja vakuuttaa työskentelevänsä nyt Trumpin kanssa ”käsi kädessä” vastatakseen Yhdysvaltoihin kohdistuviin haasteisiin.

Miesten välillä on kuitenkin jännitteitä ja poliittisia ristiriitoja. Ryan kannattaa vapaakauppaa ja Tyynenmeren vapaakauppasopimusta päinvastoin kuin Trump. Senaatin puhemies Mitch McConnell totesi puolestaan torstaina, että hän vastustaa Trumpin ajatusta kongressikausien rajoittamisesta edustajainhuoneessa kuuteen ja senaatissa 12 vuoteen.

 

Trumpin voitto oli katkera pala demokraattiselle puolueelle, sillä Hillary Clinton sai valtakunnallisesti enemmän ääniä kuin Trump, joka voitti kuitenkin lähes kaikki tärkeät vaa’ankieliosavaltiot.

Vaalitulos osoittaa, että Clintonia vierastettiin myös demokraattien omassa leirissä. Hän sai vaaleissa 59,6 miljoonaa ääntä, mikä on kuusi miljoonaa ääntä vähemmän kuin Obaman äänisaalis vuonna 2012.

Trump sai puolestaan 59,4 miljoonaa ääntä. Se oli noin 1,5 miljoonaa ääntä vähemmän kuin viime vaaleissa Obamalle hävinneen Mitt Romneyn äänimäärä.

Yhdysvaltain vaalimatematiikka eroaa olennaisesti Suomesta. Amerikkalaiset eivät äänestä suoraan presidenttiehdokasta vaan oman osavaltionsa valitsijamiehiä. Voittaja saa kaikkien valitsijamiesten äänet kaikissa muissa osavaltioissa paitsi Mainessa ja Nebraskassa.

Sen vuoksi valtakunnallisesti enemmän ääniä kerännyt ehdokas saattaa hävitä vaalit. Näin on käynyt neljästi, vuosina 1824, 1876, 1888 ja viimeksi vuonna 2000, jolloin Al Gore sai valtakunnallisesti yli puoli miljoonaa ääntä enemmän kuin George W. Bush.

Tilanne johti uudelleenlaskentaan. Kiista päätyi lopulta korkeimpaan oikeuteen, joka lopetti joulukuussa uudelleenlaskennat ja ratkaisi kisan Bushin hyväksi äänin 5–4.