Trump lupaa ratkaista Israelin ja Palestiinan riidan, joka on kestänyt parituhatta vuotta
”Osapuolet ovat kauempana toisistaan kuin ehkä koskaan. Keskinäinen luottamus on olematonta”, arvioi professori Hannu Juusola.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vakuuttaa pystyvänsä välittämään rauhan israelilaisten ja palestiinalaisten välillä.
”Sanotaan että Israelin ja Palestiinan välinen rauhansopimus on vaikein mahdollinen sopimus solmittavaksi”, presidentti Trump sanoi tiedotustilaisuudessa keskusteltuaan sitä ennen palestiinalaisten johtajan Mahmud Abbasin kanssa Washingtonissa 3. toukokuuta.
”Katsotaan, jos voimme osoittaa heidän olevan väärässä. Me saamme sen aikaan”, hän totesi Abbasille.
Trump lupasi 82-vuotiaalle Abbasille, että tästä tulee ”se palestiinalaisjohtaja, joka allekirjoittaa lopullisen ja tärkeimmän rauhansopimuksen, sopimuksen joka tuo turvallisuuden, vakauden ja vaurauden molemmille kansoille ja alueelle”.
Ajatuksiaan siitä, kuinka rauhaa rakennetaan, Trump ei kuitenkaan jakanut.
Aiemmin helmikuussa Trump oli tavannut Valkoisessa talossa myös Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun.
Suuria hurraahuutoja ei Trumpin Lähi-idän avauksen jälkeen ole kuulunut sen enempää Palestiinasta kuin Israelistakaan.
”Myönteistä on se, että Yhdysvaltain presidentti sanoo, että hänelle ratkaisun löytäminen on henkilökohtaisesti tärkeää. Sillä on merkitystä”, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin ylipistosta.
Pelkkä sitoutuminen ei yksin riitä. Todellisuus ei ole muuttunut Lähi-idässä mihinkään.
”Osapuolet ovat kauempana toisistaan kuin ehkä koskaan. Keskinäinen luottamus on olematonta”, Juusola sanoo.
Juusola ei pidä Trumpin onnistumisen mahdollisuuksia suurina.
Palestiinalaiset ovat syvästi jakautuneita keskenään, ja Abbasin asema on äärimmäisen heikko.
Pääministeri Netanjahun hallituksessa puolestaan valtaa käyttävät äärioikeistolaiset ja ääriuskonnolliset puolueet. Niiden kompromissihalukkuus on olematonta.
Kummankin osapuolen mahdollisuudet saada kompromisseja läpi omiensa joukossa ovat näin ollen äärimmäisen heikot.
”Presidentin pitäisi itse pystyä painostamaan Israelia.”
Trumpin Lähi-idän-puheessa Juusola kuulee samanlaista hehkutusta kuin hänen vaalikampanjapuheissaan vaikkapa Yhdysvaltain terveydenhuollon uudistuksessa.
”Trump puhuu diilien tekemisestä, mutta kun hän perehtyy asioihin hieman enemmän, hän huomaa, että todellisuus on paljon monimutkaisempi.”
Yhdysvaltain presidentit ovat yksi toisensa jälkeen vuosikymmenien ajan yrittäneet löytää avainta Palestiinan ja Israelin konfliktiin. Viimeksi Barack Obama otti heti ensimmäisen kautensa alussa konfliktin ratkaisemisen henkilökohtaiseksi tavoitteekseen.
Osittain juuri rauhanpyrkimystensä ansiosta Obama sai Nobelin rauhanpalkinnon 2009 ikään kuin ennakkoon, ja hänen ulkoministerinsä John Kerry kävi yhdeksän kuukauden ajan tiiviitä rauhanneuvotteluja osapuolten kanssa, kunnes ne kariutuivat huhtikuussa 2014.
Konflikti jatkuu edelleen.
Yhdysvaltain vaikutusvaltaiset tahot eivät ole olleet, eivätkä ole vieläkään, valmiita painostamaan Israelia vetäytymään miehittämiltään alueilta ja lopettamaan siirtokuntien rakentamisen.
”Presidentti Trumpin pitäisi itse pystyä painostamaan Israelia. Onko hän siihen halukas tai kyvykäs, on epävarmaa”, Juusola sanoo.
Israel saa Yhdysvalloilta edelleen arviolta 3,8 miljardia dollaria sotilaallista tukea vuodessa.
Uusien juutalaissiirtokuntien rakentaminen tulevan palestiinalaisvaltion alueelle on erityisesti hiertänyt sovun etsimisessä.
Vain neljä päivää presidentti Trumpin virkaanastujaisten jälkeen tammikuussa 2017 Israel ilmoitti rakentavansa 2 500 uutta asuntoa Länsirannalle perustamiinsa siirtokuntiin.
Kansainvälinen yhteisö, EU etunenässä, tuomitsi päätöksen ankarasti. Trumpin hallinto ei päätöstä kommentoinut.
Netanjahun Valkoisen talon vierailulla helmikuussa 2017 Trump vannoi ikuista ystävyyttä Israelin kanssa, mutta samalla Yhdysvaltain presidentti toivoi, että pääministeri hillitsisi siirtokuntien lisärakentamisen.
Toive ei ole toteutunut.
Tapaamisen yhteydessä Trump myös ilmaisi Netanjahulle halunsa tukea rauhanprosessia ja totesi, että hänelle on yhden tekevää, perustuuko rauha yhden vai kahden valtion malliin, kunhan ratkaisu sopii osapuolille.
YK:n pääsihteeri António Guterres kiirehti Trumpin kommentin jälkeen kehottamaan kansainvälistä yhteisöä seisomaan kahden valtion mallin takana Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa.
”Meillä ei ole muita ratkaisuja tähän tilanteeseen. Kaksi valtiota on ainoa ratkaisu”, Guterres totesi.
Rauhanponnistelut ovat vuoden 1967 sodan jälkeen perustuneet YK:n vaatimukseen, että Israel vetäytyy miehittämiltään alueilta. Tavoitteeksi tuli kahden itsenäisen valtion – Palestiinan ja Israelin – malli.
Ikävät yksityiskohdat unohtuvat.
Trumpin tapa hämmentää neuvottelun kaikkia osapuolia ja esittää rauhan rakentamista kokonaan puhtaalta pöydältä, pitää kuitenkin sisällään myös mahdollisuuden siemenen.
Jos parituhatta vuotta konfliktia voidaan panna syrjään, asioita voidaan ehkä katsoa kokonaan uusin silmin.
”Jos Trump haluaa edetä näin, hänen pitää saada nopeasti jotain konkreettista pöytään”, Juusola sanoo. ”Toistaiseksi kaikki on ollut kovin yleisellä tasolla.”
”Jossain vaiheessa tullaan kuitenkin jälleen ikäviin yksityiskohtiin, joista joudutaan neuvottelemaan. Miten niistä päästään yli, sitä on tällä hetkellä kovin vaikea nähdä.”
Yhdysvaltain presidentin halu ratkaista konflikti on välttämätön edellytys rauhalle, mutta se ei yksin riitä.