Terveisiä Venäjän mediasta: Maaorjuuden lakkauttaminen oli virhe

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

”Emme ole valmiita sanomaan, että suljemme verkkoja, koska pelkäämme omia kansalaisiamme, joten pitää keksiä tekosyy. Perustelemme sulkemiset sillä, etteivät ne noudata Venäjän lakeja.”

Näin kuvailee Venäjän toimia toimittaja Anton Novik verkkolehti Fontanka.run artikkelissa, jonka otsikko varoittaa: ”Pohjois-Koreaa päivä päivältä lähempänä”.

Ruotsalainen Bonnier omistaa Fontanka.run takana olevasta yhtiöstä 51 prosenttia.

Venäjän duuma tehtaili syyskuussa yhdeksässä päivässä lain, joka rajoittaa ulkomaisen omistuksen venäläismediassa korkeintaan 20 prosenttiin.

Jo aikaisemmin hyväksytty lakimuutos vaatii Facebookia, Googlea ja Twitteriä rekisteröitymään informaation levittäjiksi. Yhtiöitä on varoitettu syyskuun lopulla siitä, etteivät ne ole noudattaneet näitä uusia elokuun alussa voimaan tulleita pykäliä.

Anton Novik ei usko amerikkalaisjättien taipuvan Venäjän lakeihin. Vastatoimena hän epäilee Venäjän olevan valmis Kiinan malliin sulkemaan kansainväliset verkkopalvelut, vaikka presidentti Vladimir Putin on vakuuttanut päinvastaista.

 

Netissä maalaillaan kauhukuvia jopa kaikkien uudistusten perumisesta.

Näkemyksille on haettu tukea perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja Valeri Zorkinin laajasta artikkelista, jossa hän kuvaili liberaalien toimien vaaroja. Zorkinin mukaan Aleksanteri II teki virheen lopettaessaan maaorjuuden.

Zorkinin kirjoitus julkaistiin hallituksen Rossijskaja gazeta -lehdessä.

Mediasodan kuvioihin kuuluu sekin, että neuvostoaikana arvostetun Kirjailijaliiton lehden Literaturnaja gazetan nykyinen päätoimittaja on väittänyt Nobelilla palkitun kirjailija Aleksandr Solženitsynin lähteneen maasta vapaaehtoisesti.

Solženitsynin leski on vastannut herralle toteamalla, että jos ette tiedä, miten asia oli, ette voi olla Literaturkan päätoimittaja tai jos moista väitätte, ette silloinkaan kelpaa päätoimittajaksi.

Vastaava umpikuja uhkaa monessa muussakin kysymyksessä.

 

Yksi tiukan medialain puuhamiehiä on duuman varapuhemies Sergei Železnjak, joka on myös EU:n matkustuskieltolistalla.

Fontanka.ru on onnistunut esittämään varapuhemiehelle joitakin kysymyksiä. Yksi koskee lain vaikutuksia Putinin lähipiiriin kuuluvan Juri Kovaltšukin mediaomistuksiin. Ne on järjestelty paljolti veroparatiiseihin rekisteröityjen yhtiöiden kautta kuten Venäjällä on tapana.

Forbesin mukaan Kovaltšukin omaisuuden arvo oli keväällä yli miljardi euroa. Hän on Yhdysvaltain pakotelistalla Putinin pankkiirina, koska on Rossija-pankin pääomistaja.

Železnjakin mukaan on vain hyväksi, jos omistuksia palautetaan ulkomailta kotimaisiksi.

Muuten Železnjak perustelee lakia sillä, että pitää huolehtia kansallisten etujen turvaamisesta, koska media vaikuttaa siihen, miten näkemykset muovautuvat. Lisäksi hän vakuuttaa, että muissakin maissa on vastaavia rajoituksia.

Venäjän johdon vakioperustelu lisääntyville rajoituksille ja oikeuksien kaventamiselle on jo pitkään ollut se, että toisetkin tekevät samaa.

 

Fontanka.run toisessa jutussa Galina Timtšenko rauhoittelee tilannetta ja vakuuttaa, että verkkopalvelut voivat tavoittaa Venäjän myös sen rajojen ulkopuolelta.

Timtšenko aikoo näyttää mallia. Hän on avaamassa Latvian Riiassa verkkolehden nimeltä Meduza.

Timtšenko sai potkut suositun Lenta.run päätoimittajan paikalta, kun se julkaisi Ukrainan Oikean sektorin johtajan haastattelun. Erottamiseen tiivistyy Venäjän informaatiosodan kotirintaman tiukkuus.

Muuten Timtšenko katsoo, että uusi medialaki on säädetty vain yhden lehden eli talouslehti Vedomostin takia. Sen omistavat Sanoma Oy, Financial Times ja amerikkalaisen Wall Street Journalin takana oleva yhtiö.

Vedomosti on hyvin perillä Venäjän talousrikollisuudesta ja erilaisista omaisuustaisteluista. Muutenkin se on armoton valtaapitäviä kohtaan.

Timtšenko perustelee valtavirrasta poikkeavan näkemyksensä toisella vastaavalla operaatiolla. Hänen mukaansa bloggarit mediaan rinnastavan lain perimmäinen tavoite oli vaientaa maan suosituin oppositiomies Aleksandr Navalnyi.

Kun Fontanka.ru ryhtyy kyselemään Železnjakilta Navalnyin häntä koskevista paljastuksista, varapuhemies sanoo, ettei muista juttua ja lopettaa haastattelun.

Navalnyi julkisti isänmaallisen Železnjakin tyttärien opiskelevan ja oleilevan lännessä. Tiedot julkaisi Forbes, jota uhkaa uuden medialain myötä lopettaminen, koska oikeuksia lehteen ei haluta myydä venäläisille toimijoille.

Newsweekin mukaan Železnjakin tyttäret ovat käyneet Sveitsissä amerikkalaista yksityiskoulua, jonka lukukausimaksut ovat yli 60 000 euroa vuodessa. Lisäksi yksi tyttäristä on BBC:n palveluksessa Lontoossa.

Železnjakissa kulminoituvat Venäjän eliitin haasteet: kansalle kaikki lännestä tuleva on ”pahaa” ja ”vaarallista”, mutta oman perheen kohdalla asetelma on jokseenkin päinvastainen.

 

Median ulkomaisen omistuksen rajoituksissa kyse on yleisen tulkinnan mukaan omaisuuden uusjaosta ja toissijaisesti sananvapaudesta.

Monet veikkailevat venäläisten mediamagnaattien ostavan halvalla länsiyrityksiltä niiden tuottoisat aikakauslehdet. Huimat mainostulot ovat tosin ehtymässä talouden taantuessa.

Aikakauslehtien ja niiden toimittajien katsotaan joutuvan sijaiskärsijöiksi tilanteessa, jossa jahdataan poliittisia toimijoita.

Jotkut arvelevat, että ulkomaalaisomistajat voivat kiertää uuden lain vaikutukset perustamalla venäläisiä tytäryhtiöitä. Näissä kaavailuissa ei pohdita, moniko ulkomaalainen olisi valmis kokeilemaan moisen riskioperaation onnistumista.