Kiista Lapissa: Kuka saa olla saamelainen?
Saamelaiskäräjälain muuttaminen tuskin lopettaa vuosikymmenten riitaa.
Enontekiölle perustettiin reilut kymmenen vuotta sitten ensimmäinen päiväkoti, tai oikeastaan kaksi.
Ryhmäperhepäiväkoti Vilpertti ja saamenkielinen sámimánáidgárdi Miessi avattiin saman punaisen rivitalon eri päihin kunnan keskustassa Hetassa. Ulkona lapset leikkivät yhdessä.
Saamelaisvanhempia pelotti, että suomen kieli jyrää saamen. Siksi saamelaispuolelle rakennettiin oma leikkipiha talon toiselle puolelle.
Oli muutakin. Saamenkielisen päiväkodin pihalla oli saamelaiskulttuuriin kuuluvia leikkivälineitä: laavu ja poroja. Kun suomenkielinen lapsi kaatoi pihalla olleen poron, siitä tuli sanomista. Jatkuvasti.
Yhteisen leikkipihan väliin rakennettiin aita. Aidan portin oli tarkoitus olla enimmäkseen auki, mutta eihän se ollut. Lapset ihmettelivät, miksi he eivät voineet leikkiä toisen puolen lasten kanssa. Keinut jäivät suomalaispihalle.