Tapattiko Putin entisen KGB-everstin? Litvinenko syytti Venäjää useista hirmuteoista
Polonium-murhan oikeudenkäynti alkaa Britanniassa.
Entisen KGB-everstin Aleksandr Litvinenkon salamurhaa koskeva oikeudenkäynti alkaa uudelleen ensi tiistaina 27. tammikuuta Lontoossa. Litvinenko kuoli poloniummyrkytykseen 43-vuotiaana vuonna 2006, ja Britannia keskeytti tutkimukset tuolloin ”kansallisen turvallisuuden” nimissä.
Litvinenko suhtautui kriittisesti presidentti Vladimir Putinin hallintoon ja erityisesti Tšetšenian sotaan. Hän väitti ennen kuolemaansa, että Putin antoi henkilökohtaisesti määräyksen hänen tappamisestaan.
Litvinenko pestautui 1980-luvun lopulla töihin Neuvostoliiton turvallisuuspalveluun KGB:hen. Neuvostoliiton hajottua hän siirtyi KGB:n seuraajaksi perustettuun FSB:hen, jossa hän työskenteli järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vastaisessa yksikössä. Vuonna 1997 hänet siirrettiin rikollisjärjestöjen toimintaa tutkineen salaisen yksikön varajohtajaksi.
Litvinenko ajautui hankauksiin työnantajansa kanssa paljastettuaan FSB:n toimintaan liittyneitä väärinkäytöksiä. Hän kertoi marraskuussa 1998 suurta huomiota herättäneessä tiedotustilaisuudessa, että hänet oli määrätty tappamaan vaikutusvaltainen liikemies Boris Berezovski, joka kuului tuolloin presidentti Boris Jeltsinin lähipiiriin.
”Toivomme, että turvallisuuspalvelu kokoaa rohkeutensa puhdistaakseen itsensä henkilöistä, jotka päästyään kenraaleiksi sabotoivat viime vuosien demokraattista kehitystä ja vääristävät FSB:n perustuslaillisen tehtävän”, Litvinenko sanoi tuolloin.
”He antavat laittomia määräyksiä suorittaa terroritekoja, salamurhia, ottaa panttivankeja ja kiristää suuria rahasummia liikeyrityksiltä.”
Litvinenko pidätettiin tekaistun syytteen perusteella ja sijoitettiin FSB:n tutkintavankilaan Lefortovoon. Vuonna 2000 hänet armahdettiin ja vapautettiin, mutta häntä vastaan nostettiin uusia syytteitä. Hän pakeni marraskuussa perheineen Turkin kautta Britanniaan, josta hän sai poliittisen turvapaikan ja myöhemmin myös kansalaisuuden.
Litvinenko väitti vuonna 2002 historioitsija Juri Felštinskin kanssa kirjoittamassa kirjassa Blowing up Russia: Terror from Within, että vuonna 1999 tapahtuneet kerrostalojen räjäytykset Venäjällä olivat FSB:n järjestämiä. Kirja on julkaistu myös suomeksi (Venäjä kuilun partaalla – turvallisuuspalvelut demokratian uhkana, Tammi 2007).
Kerrostalojen räjäytyksissä kuoli yli 300 henkeä, ja niistä syytettiin tšetšeeniterroristeja. Litvinenkon mukaan ne järjesti todellisuudessa FSB, jonka tehtävänä oli oikeuttaa Venäjä hyökkäämään uudelleen Tšetšeniaan.
Kirjan mukaan iskuissa käytettiin suuria määriä heksogeeniä, jota valmistettiin Venäjän suljetuissa sotateollisuusyrityksissä, ja jonka käyttöä valvottiin erittäin tarkasti. Kirjassa väitettiin, että FSB oli myös monien muiden rikosten ja murhien taustalla.
Litvinenko sairastui vakavasti marraskuussa 2006 lounastettuaan lontoolaisessa sushi-ravintolassa italialaisen yhteyshenkilönsä Mario Scaramellan kanssa. Hän keräsi tuolloin tietoja yksityisiin tutkimuksiinsa toimittaja Anna Politkovskajan murhasta.
Britannian viranomaiset epäilivät aluksi, että kyseessä olisi talliummyrkytys. Tarkemmissa tutkimuksissa paljastui kuitenkin, että myrkky oli poloniumin radioaktiivinen isotooppi 210. Brittiläiset tiedotusvälineet syyttivät myrkytyksestä FSB:tä.
Britannian poliisi uskoo, että Litvinenkon murhasi kaksi Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n asiamiestä, Andrei Lugovoi ja Dmitri Kovtun. Poliisin mukaan he tiputtivat poloniumia Litvinenkon teekuppiin Lontoon keskustassa sijaitsevassa Millennium-hotellissa.
Litvinenkon pitkäaikainen ystävä ja murhaa selvitellyt venäläinen elokuvaohjaaja Andrei Nekrasov on tullut samaan tulokseen.
”Tutkijat jäljittivät poloniumin Hampuriin”, Nekrasov sanoi viime elokuussa, kun haastattelin häntä Suomen Kuvalehteen. ”Saksan poliisi keskeytti kuitenkin tutkimukset poliittisista syistä.”
Kovtun toimii nykyisin liikemiehenä Venäjällä. Lugovoi on kiihkonationalisti Vladimir Žirinovskin johtaman liberaalidemokraattisen puolueen vaikutusvaltainen kansanedustaja ja duuman turvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja. Hän on ehdottanut, että FSB:n nimi palautettaisiin neuvostoaikaiseksi KGB:ksi.
Britannia keskeytti murhatutkimukset muutama vuosi sitten ”kansallisen turvallisuuden” nimissä. Nekrasovin mukaan viranomaisilla oli jo tuolloin tarvittavat todisteet, mutta niistä vaiettiin poliittisista syistä.
”Nyt Venäjään on kohdistettu pakotteita, joten myös tästä asiasta voidaan taas puhua”, Nekrasov sanoi.
Litvinenkon leski Marina Litvinenko toivoo, että totuus tulisi lopultakin julki. ”Oli alusta alkaen selvää, että rikoksesta epäillyt eivät koskaan päädy syytettyjen penkille täällä Lontoossa”, hän sanoo uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
”Haluan lopettaa kaikki spekulaatiot. Esille tulee nyt virallisia asiakirjoja, eikä mikään osapuoli pysty käyttämään hyväkseen sitä, mitä tapahtui Lontoossa.”
Marina Litvinenko on myös paljastanut, että hänen miehensä työskenteli useita vuosia Britannian salaisen tiedustelupalvelun, MI6:n palveluksessa. Lisäksi hän avusti Espanjan turvallisuuspalvelua Venäjän mafian toimintaa koskevissa tutkimuksissa.
Brittiläinen Telegraph-lehti julkaisi 23. tammikuuta nauhan, jossa Litvinenkon väitetään syyttävän presidentti Putinia muun muassa yhteyksistä terroristeihin. Nauha on tehty marraskuussa 2005, vuosi ennen Litvinenkon kuolemaa.