Taloustieteilijä laski, miksi Putinilla riittää miehiä rintamalle – kaatuneen perhe saa käteen jopa 30 vuoden palkan
Sopimussotilas ansaitsee Venäjän hyökkäyssodassa keskimäärin 2 000 euroa kuussa. Venäjän köyhillä alueilla keskipalkka on noin 350 euroa kuussa.
Kuolemaa ihannoiva propaganda ja taloudelliset kannustimet ovat yhdistelmä, jonka avulla presidentti Vladimir Putin on onnistunut paikkaamaan tappiot Ukrainan sodassa, sanoo taloustieteilijä ja Kremlin kriitikko Vladislav Inozemtsev.
Taloustieteilijällä on yhdistelmälle termikin: deathnomics, kuolemantaloustiede.
”Putin on tehnyt nuorten miesten kuolemasta taloudellisesti kannattavampaa kuin elämän jatkamisesta. Hänen hallintonsa ei vain ylistä ja jalosta kuolemaa vaan tekee siitä järkevän valinnan.”
Inozemtsev on moskovalaisen Center for Post-Industrial Studies -ajatushautomon perustaja ja johtaja. Hän toimii myös erityisneuvonantajana amerikkalaisen Middle East Media Research Institute -järjestön (MEMRI) Venäjän mediaa tutkivassa hankkeessa.
Todistaakseen väitteensä Inozemtsev on tehnyt kuoleman kannattavuudesta esimerkkilaskelmia, joista hän kirjoitti Liettuassa toimivassa venäläistaustaisessa Riddle-mediassa.
Venäläiset värvätyt ja sopimussotilaat tienaavat Ukrainassa kolmin- tai jopa nelinkertaisesti verrattuna maan keskipalkkaan. Ansiot ovat nousseet, ja kuukausipalkka on nyt keskimäärin 205 000 ruplaa (noin 2 000 euroa). Se on viisi kertaa enemmän kuin sodan alussa.
Jos sotilas kuolee rintamalla, perhe saa normaalin 3 miljoonan ruplan korvaussumman lisäksi 5 miljoonan ruplan suuruisen ”presidentin lisän” sekä vakuutuskorvauksia. Viisi kuukautta Ukrainassa taistellut ja rintamalla kaatunut sotilas jättää perheelleen vähintään 11 miljoonan ruplan potin eli noin 110 000 euroa. Summa vastaa 30 vuoden palkkaa.
”Kuolema ei ole Venäjällä vain kunniallinen kohtalo vaan se on kannattava tapa päättää elämä. Henkien ostamisesta on tehty teollisuudenala, ja kuolemantaloustieteestä jonkinlainen uusi normaali”, Inozemtsev päättelee.
Venäjä ei ole klassinen, 1900-luvun alkupuolen totalitaarisiin järjestelmiin verrattava yhteiskunta, jossa taisteluun isänmaan puolesta lähdettiin hurmahengessä, Vladislav Inozemtsev sanoo.
”Nyky-Venäjä on kaupallisin perustein toimiva maa. Putin on kuuluisa siitä, että kaikki ongelmat voidaan ratkaista rahalla.”
Raha on erityisen tehokas houkutin Venäjän köyhimmillä alueilla, joilla keskiansio on 35 000–40 000 ruplaa eli noin 350 euroa kuukaudessa. Sotimisesta on tullut monille keino paeta köyhyyttä. Ukrainaan lähdöstä tarjottuja summia on käytännössä mahdotonta ansaita millään muulla tavalla.
Sotilaille ja heidän perheilleen tarjotaan myös ”kuvernöörien kannustimia” eli ylimääräisiä palkkioita. Riippumaton Novaja Gazeta Europe –sivusto on laskenut, että eri alueilla on tarjolla kaikkiaan jopa 60 erilaista sosiaali- ja muuta etuutta.
”Halu päästä sotilaaksi on suuri köyhimmillä alueilla. Tarttumalla aseeseen isä voi elättää perheensä paljon paremmin kuin useimmat siviilit”, lehti päättelee.
Moninkertaistamalla sopimussotilaiden ja armeijaan kutsuttujen reserviläisten palkat Putin on toistaiseksi välttänyt yleisen liikekannallepanon.
Venäjä julisti ”osittaisen liikekannallepanon” syyskuussa 2022, mutta keskeytti sen kuuden viikon kuluttua. Puolustusministeriön mukaan tavoite eli 300 000 miehen kutsuminen palvelukseen oli saavutettu. Ainakin saman verran armeijan käyneitä karkasi Venäjältä.
”Osittaista mobilisaatiota” ei ole virallisesti lopetettu. Väkeä on haalittu armeijaan kaikessa hiljaisuudessa. Venäjän tarkoituksena on nostaa joukkojensa koko yli miljoonaan sotilaaseen.
Vladislav Inozemtsev sanoo, että esimerkiksi useat suuryritykset on määrätty hankkimaan täydennystä armeijaan ja maksamaan osa sotilaiden palkoista. Tunnettujen oligarkkien valjastamisesta sodan sponsoreiksi kertoi elokuussa myös venäläinen tutkiva sivusto Važnyje Istorii.
”Yrityksissä esimerkiksi vartijoita ja teknisiä osaajia on houkuteltu armeijaan lupaamalla jopa 300 000–400 000 ruplan (3 000–4 000 euron) palkkoja sen päälle, mitä puolustusministeriö jo nyt maksaa”, Inozemtsev kertoo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo yli 1,5 vuotta. Sotiminen on tullut Venäjälle kalliiksi.
Lännen talouspakotteet hankaloittavat kaupankäyntiä, ja energianviennistä tulevat tärkeät rahavirrat ovat kuivumassa. Ruplan arvo kävi elokuun puolivälissä alimmillaan 17 kuukauteen. Venäjän keskuspankki sai valuutan luisun kuriin rajulla koronnostolla, mikä puolestaan on kiihdyttänyt inflaatiota.
Presidentti Putinin sotakassa ei kuitenkaan tyhjene lännen toivomalla vauhdilla. Rahaa on.
”Venäjä on käytännössä lähes velaton, ja se saa vuosittain helposti kotimarkkinoilta lainaa summan, joka vastaa neljää prosenttia bruttokansantuotteesta. Talous kestää sotimista ilman ongelmia vielä 2–3 vuotta”, Inozemtsev ennustaa.
Venäjän valtiovarainministeriö kertoi heinäkuussa, että julkinen velka on 14,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ”turvallisena velkakattona” pidetään 20 prosenttia. Esimerkiksi euroalueella julkinen velka oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 92,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Euro on käytössä 20 EU-maassa.
Venäjä ei näytä etsivän ulospääsyä sodasta, vaan valmistautuu nykyistä suurempiin taisteluihin. Tähän viittaa esimerkiksi pakollisen asevelvollisuusiän nostaminen 27 vuodesta 30:een.
Asevelvollisuutta on entistä vaikeampi välttää. Uuden lain mukaan paperiset kutsukirjeet korvataan sähköisillä ilmoituksilla. Kun lähetysnappia on painettu, kirjeen vastaanottaja ei enää pääse maasta.
Presidentti Putin lupasi hyökkäyssotansa alussa, ettei varusmiehiä lähetetä taisteluihin rintamalle. Läntisten tarkkailijoiden mukaan Putin on pääosin pitänyt lupauksensa. Vladislav Inozemtsev epäilee, että käytäntö muuttuu. Venäjä on tehtaillut uusia lakeja tiuhaan tahtiin. Uusi liikekannallepano on vasta vihoviimeinen vaihtoehto.
”Syksystä alkaen varusmiehiä voidaan lähettää rintamalle jo kuukauden intensiivisen koulutuksen jälkeen”, Inozemtsev tulkitsee suunnitteilla olevaa lainsäädäntöä.