Taas uusi yritys: EU jatkaa jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa

Turkin pääministeri Recep Tayiip Erdogan apasi Saksan liittokanslerin Angela Merkelin helmikuussa Ankarassa. Kuva Kay Nietfeld / EPA / AOP.

EU:n puheenjohtajana kesäkuussa aloittava Liettua lupaa vauhdittaa Turkin EU-neuvotteluja, jotka ovat olleet jumissa jo kolme vuotta. Presidentti Dalia Grybauskait uskoo, että ainakin yksi tai kaksi neuvottelulukua avataan vielä tänä vuonna. Neuvottelulukuja on yhteensä 35, joista vain tiedettä ja tutkimusta koskeva luku on saatu päätökseen.

Neuvottelut jäädytettiin Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn vaatimuksesta, mutta nyt hänen seuraajansa François Hollande on suostunut jatkamaan niitä. Neuvotteluissa on tarkoitus käsitellä myös viisumivapautta.

Syyrian sisällissota on lähentänyt EU:ta ja Turkkia, koska ne joutuvat tekemään yhteistyötä pakolaisten auttamiseksi. Yhteistyötä tehdään myös Egyptissä, Libyassa, Bosniassa ja Kosovossa.

Saksakin on valmis jatkamaan neuvotteluja, vaikka liittokansleri Angela Merkel suhtautuu epäillen Turkin jäsenyyteen. Suomi on tukenut koko ajan neuvottelujen jatkamista.

Läpimurrosta on kuitenkin turha puhua, sillä EU on edelleen syvästi jakautunut suhtautumisessaan Turkkiin, ja Turkin pitäisi tunnustaa EU:hun kuuluva Kyproksen tasavalta.

Kyproksen turkkilaiset kannattivat vuoden 2004 kansanäänestyksessä Kyproksen yhdistämistä liittovaltioksi, mutta Kyproksen kreikkalaiset torjuivat suunnitelman.

EU:ta kiinnostavat ennen kaikkea Turkin markkinat. Maassa on 75 miljoonaa asukasta, ja sen talous on kasvanut kymmenen vuotta keskimäärin viidellä prosentilla. ”EU on Turkin tärkein kauppakumppani”, sanoo EU:n Turkin-suurlähettiläs, Jean-Maurice Ripert. ”Turkissa toimii jo yli 15 000 yritystä, jotka ovat lähtöisin EU-maista.”

Turkin ihmisoikeudet ja sananvapaus huolestuttavat edelleen EU:ta. Kurdivähemmistön tilanne on vaikea, ja Turkin vankiloissa viruu jopa 70 toimittajaa syytettynä ”turkkilaisuuden halventamisesta” tai ”terrorismin tukemisesta”.

Turkissa on puhuttu EU:n jäsenyydestä yli 50 vuotta. Sotilasvallankaappaukset panivat hankkeen jäihin vuosikymmeniksi, mutta 1999 Turkki hyväksyttiin lopulta jäsenehdokkaaksi, ja neuvottelut aloitettiin 2005.

Turkissa on toteutettu monia EU:n vaatimia uudistuksia. Kuolemantuomio on lakkautettu, naisten asemaa parannettu, armeijan valtaa heikennetty ja vähemmistöjen oikeuksia on laajennettu.

Viime vuosina Turkin kiinnostus EU:hun on kuitenkin hiipunut. Pääministeri Recep Tayyip Erdoganin huomio on suuntautunut Lähi-itään ja Aasiaan, ja jopa kaksi kolmasosaa turkkilaisista sanoo vastustavansa jäsenyyttä.

Turkin vaikutusvaltaisen teollisuusliiton Tüsiadin johtokuntaan kuuluva Volkan Vural epäilee, ettei maltillista islamilaisuutta edustava valtapuolue AKP ollut alun alkaenkaan kovin innostunut EU:sta. Vuralin mukaan Erdogan käytti EU-korttia hyväkseen syrjäyttääkseen sotilaat politiikasta. Vural vastasi alkuvaiheessa jäsenyysneuvotteluista Turkin EU-komitean puheenjohtajana, ja hän kannattaa niiden jatkamista.

”Kysymys ei ole pelkästään taloudesta”, hän sanoo. ”Jäsenyysprosessi tukee myös Turkin demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Se takaa, että Turkki kehittyy oikeaan suuntaan.”

Istanbulilaisen Bahcesehirin yliopiston politiikan tutkijan Cengiz Aktarin mukaan Turkin kiinnostus on lopahtanut, koska EU antaa liian epämääräisiä lupauksia.

”EU:n pitäisi määritellä selkeä ajankohta, jolloin Turkin jäsenyys olisi mahdollinen. Ei riitä, että luvataan mahdollisuus jäsenyyteen joskus kaukaisessa tulevaisuudessa.”

Turkin EU-politiikkaa lähetä seuraava ankaralainen toimittaja Nur Batur pelkää, että Turkki kääntyy kohti arabimaailmaa ja muuttuu entistä autoritaarisemmaksi, ellei neuvotteluissa edistytä.

Tästä on jo merkkejä, Erdogan pyrkii keskittämään yhä enemmän valtaa omiin käsiinsä. Hänen uskotaan pyrkivän presidentiksi ensi vuoden vaaleissa, ja hän ajaa Turkkiin uutta, presidenttikeskeistä perustuslakia. Kriitikoiden mielestä se tekisi parlamentista pelkän keskustelukerhon ja veisi tuomioistuimilta riippumattomuuden.