Syyria: Venäjän operaatio ruokkii uutta väkivallan kierrettä
Putin haluaa näyttää, että Venäjä on valmis käyttämään voimaa muuallakin kuin naapurustossaan.
Ajoitus oli harmillinen. Juuri kun Syyrian sodan osapuolet alkoivat osoittaa väsymisen merkkejä ja valmiutta neuvotella, Venäjä lennätti hävittäjänsä Syyriaan. Nyt sen koneet tekevät 50–60 ilmaiskua päivittäin kohteisiin, joita Syyrian johto pitää vihollisinaan. Sotaa käydään kiivaammin kuin vuosiin.
Arviolta 40 000 syyrialaissiviiliä on paennut kodeistaan Venäjä iskujen alettua.
Vaikka Venäjä ja Yhdysvallat kumpikin nimeävät Isisin päävihollisekseen, todellisuudessa suurvallat ovat Syyriassa aseistamiensa ryhmien kautta avoimemmassa konfliktissa kuin vuosikymmeniin.
Syyrian kapinallisryhmät ovat viime vuosina nöyryyttäneet tavan takaa presidentti Bašar al-Assadin armeijaa amerikkalaisten toimittamilla panssarintorjuntaohjuksilla. Nyt ne ovat Venäjän hävittäjien erityiskohteena.
Syyrian ilmatila on ruuhkaantunut. Siellä lentävät Syyrian, Venäjän ja Yhdysvaltain koneet. ”Koska koordinaatio ei edelleenkään toimi, vahingot ovat mahdollisia. Jos joku tekee virhelaskelman, siitä voi seurata ikäviä asioita”, sanoo CMI-järjestön Syyria-analyytikko Mikko Patokallio.
Viimeksi tiistaina 13. lokakuuta Kiina varoitti Venäjää ja Yhdysvaltoja aloittamasta uutta kylmää sotaa Syyrian maaperällä.
Asetelma on muuttunut nopeasti. Vuosikymmenien ajan Nato sai päättää sodasta ja rauhasta. Oli kyse Afganistanista, Irakista tai Libyasta, päätökset tehtiin lännessä. Venäjälle jäi peesaajan rooli.
Nyt presidentti Vladimir Putin haluaa näyttää, että myös Venäjä on valmis käyttämään voimaa muuallakin kuin sen lähinaapurustossa. Vastaavaa se ei ole tehnyt sitten Afganistanin sodan 1980-luvulla. Myös siellä venäläiset kohtasivat amerikkalaisten toimittamat ilmatorjuntaohjukset, joilla kapinalliset ampuivat alas venäläisten helikoptereita. Kymmenen vuoden sotimisen jälkeen Neuvostoliitto vetäytyi kärsittyään pahoja tappioita.
Yhdysvaltain johtaman operaation päällimmäinen intressi alueella on Isisin tuhoaminen. Toista vuotta jatkuvassa operaatiossa on mukana yli 60 maata. Ilmaiskuja se on tehnyt yli 1 400. Isisiä se ei ole kyennyt nujertamaan. Terroristijärjestö etenee edelleen, ja sen miehittämillä alueilla arvioidaan elävän noin kahdeksan miljoonaa ihmistä.
”Yhdysvalloilla ei ole halua ottaa tämän aktiivisempaa roolia”, Patokallio sanoo. ”Sen kokemukset Irakin ja Afganistanin sodista ovat liian lähellä. Uutta avausta ei haluta.”
Myös Venäjän armeija kertoo iskevänsä ennen kaikkea Isisin tukikohtia vastaan. Silminnäkijöiden mukaan suurin osa iskuista osuu kuitenkin Syyrian kapinallisten asemiin.
Venäjän kokoamaan liittoumaan kuuluvat Syyrian lisäksi vasta Iran ja Irak. Syyrian pohjoisosassa taisteleva kurdijärjestö PYD ilmoitti liittyvänsä mukaan. Tähän asti järjestön taistelijat ovat saaneet ilmatukea lähinnä Yhdysvalloilta.
Patokallio sanoo, että Venäjä ei pysty ilmaiskuilla ratkaisemaan sotaa. Maajoukkoja taas ei lähetetä, on Putin sanonut.
”Venäjä voi ainoastaan muuttaa voimatilannetta Assadille myönteisemmäksi. Nyt ilmaiskut lähinnä radikalisoivat Syyrian oppositioryhmiä.”
Poliittiseen toimintaan jää entistä vähemmän mahdollisuuksia, kun voimavarat menevät taisteluun. ”Venäjän ilmatuki ei poista Assadin suurinta ongelmaa: hänellä ei ole riittävästi luotettavaa miesvoimaa, jotta hän voisi ilmaiskujen jälkeen ottaa alueet hallintaansa.”