Suomi vajoamassa taantumaan saksalaisyritysten vanavedessä – teollisuuden maastapako uhkaa viedä Saksasta jopa 1,7 miljoonaa työpaikkaa

Brittiläinen talouslehti The Economist nimesi 1990-luvun lopulla Saksan ”Euroopan sairaaksi mieheksi”. Saksojen yhdistymisen kustannukset, jäykät työmarkkinat ja viennin hyytyminen johtivat silloin syvän taantumaan, ja työttömien määrä kohosi yli neljään miljoonaan.

Liittokansleri Gerhard Schröderin punavihreä hallitus nosti 2000-luvun alussa Saksan jaloilleen rajuilla työmarkkinauudistuksilla. Työttömyys kääntyi laskuun, mutta samalla synnytettiin työpaikkoja, joiden palkalla ei pystynyt elämään. Sadattuhannet ihmiset ajautuivat köyhyysloukkuun.

Nyt Saksassa puhutaan taas talouskriisistä. Työttömiä on vain kuusi prosenttia työvoimasta, mutta teollisuus on suurissa vaikeuksissa, ja liittokansleri Olaf Scholzin hallitus vaikuttaa neuvottomalta.

Sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n hallitusyhteistyö ei ole sujunut toivotusti. Scholz on joutunut jatkuvasti sovittelemaan ilmastopolitiikkaan keskittyvien vihreiden sekä yritysten etuja ajavan FDP:n riitoja.

Saksa on vajonnut taantumaan, investoinnit jumittavat eikä vienti vedä entiseen malliin. Talouskasvu painuu Saksassa tänä vuonna miinukselle ainoana G7-ryhmän rikkaista teollisuusmaista ja kasvun ennustetaan olevan vaisua myös jatkossa.

Saksan väestö vanhenee ja se kärsii Suomen tavoin työvoimapulasta. Sen kilpailukyky on romahtanut IMD:n kansainvälisessä vertailussa kuudennelta sijalta kymmenessä vuodessa sijalle 22 eli selvästi Suomen alapuolelle.

Saksan menestys on perustunut halvan venäläisen energian tuontiin ja pitkälle jalostettujen kemianteollisuuden tuotteiden sekä autojen ja koneiden vientiin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut tilanteen. Saksa on joutunut pyristelemään irti venäläisestä energiasta. Samaan aikaan se on sulkenut viimeiset ydinvoimalansa. Myös hiilen polttamisesta on määrä luopua heti kun se on mahdollista.

Siirtyminen uusiutuvaan energiaan vaatii tuntuvia investointeja, mikä tulee kalliiksi. Saksalaiset teollisuusyritykset joutuvat nyt maksamaan sähköstä jopa viisi kertaa korkeampia hintoja kuin amerikkalaiset ja kiinalaiset kilpailijat.  Myös korkea palkkataso rasittaa yritysten kilpailukykyä.

Tilanne on johtanut pahaan kierteeseen. Yhä useammat yritykset sulkevat toimintojaan ja investoivat ulkomaille. Berliiniläisen ajatushautomon Dezernat Zukunftin mukaan teollisuuden maastapako uhkaa viedä Saksasta 1,7 miljoonaa työpaikkaa.

”Paperiteollisuudessa on jo ilmoitettu tehtaiden sulkemisesta”, sanoi Koehler Paper -yhtiön talousjohtaja Frank Lendowski vastikään televisiohaastattelussa.

Saksan kemianteollisuus ennustaa tuotannon putoavan tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Autoteollisuus on ollut vaikeuksissa jo pitkään – autoja valmistettiin viime vuonna lähes 40 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Samaan aikaan Kiina on kohonnut maailman suurimmaksi autojen viejäksi.

Talouden ongelmat näkyvät myös arkipäivän elämässä. Kalliit sähkölaskut syövät kotitalouksien ostovoimaa. Junat eivät kulje ajallaan, koska raideliikenteen investointeja on laiminlyöty.

Saksalaisen Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer näkee taustalla myös muita syitä. Yritysverotus on liian ankaraa ja kankea byrokratia jarruttaa kehitystä.

Hänen mielestään Saksan pitäisi lisätä nopeasti investointeja teihin, siltoihin ja digitaaliseen infrastruktuuriin ja parantaa koulujen opetusta.

Scholzin hallitus yrittää vastata haasteisiin mittavalla tukipaketilla. Pitkän riitelyn jälkeen elokuun lopussa hyväksytty ”kasvumahdollisuuksien laki” sisältää vuosittain noin seitsemän miljardin euron suuruiset verohelpotukset vuoteen 2028 asti. Lisäksi hallitus lupaa kiihdyttää investointeja ja ilmastotoimia.

Talouselämä on vaatinut helpotuksia sähkön hintaan, mutta hallituspuolueet ovat erimielisiä tarvittavista keinoista. Vihreät haluaisivat subventoida hintoja suoraan, kun taas liberaalipuolue FDP kannattaa verohelpotuksia.

Scholz on peräänkuuluttanut laajaa yhteiskuntasopimusta, niin sanottua Deutschlandpaktia. Hän haluaisi lopettaa riitelyn ja yhdistää hallituksen, oppositiopuolueet ja osavaltiot yhteiseen rintamaan yhteiskunnan uudistamiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi. Tarkoituksena on myös houkutella maahan lisää ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta.

Mielipidemittauksen mukaan saksalaiset ovat tyytymättömiä hallituksen toimintaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan hallitus on kuitenkin mainettaan parempi. Se on toteuttanut tai pannut alulle hallituskauden puolivälissä kaksi kolmasosaa hallitusohjelmassa sovituista hankkeista, mitä voi pitää saavutuksena Ukrainan sodan ja energiakriisin oloissa.

Saksa on Euroopan suurin kansantalous. Sen vaikeudet heijastuvat laajalti koko Eurooppaan, ja Suomi on nyt vajoamassa taantumaan saksalaisyritysten vanavedessä.

Suomen vienti Saksaan romahti heinäkuussa noin neljänneksen edellisvuodesta. Saksa on silti edelleen Suomen suurin kauppakumppani.

Saksassa meneillään oleva vihreä siirtymä luo kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Saksan vetystrategian toivotaan avaavan suomalaisille yrityksille markkinoita vihreän vedyn tuottajina.

Uudessakaupungissa sijaitseva Valmet Automotiven tehdas on tehnyt pitkään yhteistyötä saksalaisten kanssa. Nyt tehtaan on tarkoitus ryhtyä valmistamaan Mercedes-Benzin urheilumallia. Jatkossa kaikki nelioviset Mercedes-AMG GT -autot valmistetaan Uudessakaupungissa.