Suomi myi miehistönkuljetusvaunuja Arabiemiraateille – nyt samankaltaisella kalustolla viedään jemeniläisiä kidutuskeskuksiin
Suomen valtiolla ei ole tarkkaa tietoa, millaisessa käytössä Patrian myymät AMV-vaunut ovat.
Etelä-Jemenin suuressa satamakaupungissa Adenissa sijaitsevaan Bir Ahmedin vankilaan saapui keskipäivällä 10. maaliskuuta 2018 viisitoista kuulustelijaa, jotka olivat kätkeneet kasvonsa huiveilla.
Korostus, jolla he puhuivat arabiaa, paljasti kuitenkin heti, että he olivat kotoisin Yhdistyneistä arabiemiirikunnista.
Bir Ahmedin selleissä viruu satoja vankeja, joita Arabiemiraattien armeija sekä sen varustamat ja johtamat paikalliset asejoukot ovat pidättäneet.
Arabiemiraatit on maaliskuusta 2015 asti sotinut Jemenissä osana Saudi-Arabian johtamaa kymmenen muslimimaan liittoumaa.
Vartijat olivat komentaneet vangit ulos selleistään aamukahdeksalta. Heitä oli siitä lähtien seisotettu riveissä paahtavassa auringossa.
Nyt heidän päänsä peitettiin hupulla. Heidät pantiin käsirautoihin ja vietiin ryhmissä kuulusteluhuoneisiin. Siellä heidän käskettiin riisuutua alastomiksi ja mennä makaamaan lattialle.
Sen jälkeen kiduttajat aloittivat. Yksi toisensa jälkeen he levittivät uhriensa jalat ja ”tarkastivat” väkivaltaisesti heidän peräaukkonsa.
Vangit huusivat tuskasta. Vastarintaa yrittävien kimppuun usutettiin koiria ja heitä hakattiin.
Päivän mittaan sadat Bir Ahmedin vangit joutuivat kuulustelijoiden seksuaalisen kidutuksen uhreiksi, kertoo yhdysvaltalainen uutistoimisto AP.
Tarkoituksena ei edes ollut kunnolla kuulustella vankeja, vaan rangaista heitä nälkälakosta, johon he olivat ryhtyneet epäinhimillisen kohtelun takia.
Samanlaista kaltoinkohtelua Arabiemiraattien vangitsemat jemeniläiset kokevat muuallakin.
Saudiliittouman tarkoituksena on palauttaa valtaan presidentti Abdrabbuh Mansur Hadin epäsuosittu hallitus, jonka Jemenin pohjoissosien huthien kapinallisliike Ansar Allah tuolloin syrjäytti vallattuaan maan pohjoisosat ja pääkaupungin Sanaan.
Arabiemiraateilla on päävastuu liittouman maasodasta. Sen armeija ja johtamat paikalliset asejoukot ovat vallanneet laajoja alueita etelä-Jemenissä.
AP paljasti jo kesäkuussa 2017, että Arabiemiraatit on luonut etelä-Jemenissä valtaamilleen alueilleen kahdeksantoista kidutuskeskuksena käytettävän vankilan verkoston. Niihin on kadonnut arviolta noin kaksituhatta jemeniläistä, joista valtaosa on vangittu laittomasti.
Myöhemmin kidutuskeskuksia on löytynyt lisää. Niitä arvioidaan olevan nyt 21, joista kolmetoista vankiloissa ja kahdeksan sotilastukikohdissa.
Kidutus on laajaa, jatkuvaa ja järjestelmällistä.
Havainnot perustuivat kymmenen entisen vangin, tusinan jemeniläisviranomaisen ja lähes kahdenkymmenen vangin omaisen haastatteluihin. Heidän lausuntonsa osoittavat, että kidutus on laajaa, jatkuvaa ja järjestelmällistä, uutistoimisto kertoi.
Samaan aikaan ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkisti omat havaintonsa.
Todistajien mukaan Arabiemiraattien kuulustelijoiden valvomat ja käskyttämät jemeniläiset vartijat nöyryyttävät ja kiduttavat vankeja kammottavalla tavalla.
Vangit sidotaan alastomina jalat levälleen riippumaan seinästä kahleistaan. Heidän sukupuolielimiinsä johdetaan sähköiskuja, kiveksiin sidotaan roikkumaan painavia kiviä ja heidän peräaukkoihinsa tungetaan puu- ja teräspaaluja.
Vankeja raiskataan ja raiskaukset videoidaan. Uhrit yritetään saada ”yhteistyöhön” ja tunnustamaan uhkailuilla videoiden julkistamisesta, todistajat kertoivat AP:lle.
Uutistoimisto sai haltuunsa runsaasti vankien salakuljettamia kirjoituksia ja yksityiskohtaisia piirroksia kidutuksista.
”Joskus toivoin, että minua syytettäisiin lopultakin jostain, että voisin tunnustaa ja kidutus loppuisi. Pahinta oli, että toivoin saavani kuolla joka päivä, mutta se ei onnistunut. Piina vain jatkui ja jatkui”, yksi vangeista kuvaili.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on hiljattain vahvistanut AP:n ja Human Rights Watchin johtopäätökset. Se päätyi samoihin tuloksiin omissa tutkimuksissaan.
Etelä-Jemenin pidätyskeskuksissa tapahtuvat katoamiset ja kidutukset on tutkittava sotarikoksina, Amnesty vaati heinäkuussa 2018 ilmestyneessä raportissaan.
Raportti esitteli Arabiemiraattien ja sen käskyläisten toimista runsaasti lisäaineistoa. Tiedot perustuivat 75 entisen vangin, viranomaisen ja omaisen haastatteluihin sekä selvityksiin 51 vangin kohtelusta maaliskuusta 2016 toukokuuhun 2018.
Amnesty korostaa, että vangit on pidätetty ilman virallisia syytteitä. Heitä pidetään eristyksissä ilman oikeudenkäyntejä. Vangit eivät ole voineet ilmoittaa pidätyksestään tai olinpaikastaan omaisilleen, eivätkä vankilaviranomaiset anna heistä tietoja.
Amnesty tukee havaintojaan vankilaverkoston rakentamisesta yksityiskohtaisella satelliittikuva-aineistolla.
Sodan toinen pääosapuoli Ansar Allah ei suinkaan ole viaton sekään. Sekä Human Rights Watch että uutistoimisto AP ovat julkaisseet jatkuvasti tietoja myös huthikapinallisten tekemistä laittomista pidätyksistä ja kidutuksista.
Sekä huthit että liittouma ovat käyneet sotaa, joka on ajanut Jemenin nälänhädän partaalle. Liittouman sota- ja ihmisoikeusrikokset ovat kuitenkin selvästi suurempia, arvioivat YK ja kansainväliset tarkkailijat. Arviolta kolme neljäsosaa ainakin 6 000 jemeniläisestä siviiliuhrista on kuollut liittouman ilmapommituksissa.
”Periaatteessa ne ovat samanlaista kalustoa, jota Suomi on myynyt Arabiemiraateille.”
Arabiemiraattien kidutuskoneiston paljastuminen on kiusallinen asia myös Suomelle.
Sekä Amnestyn, AP:n että Human Rights Watchin haastattelemat todistajat ovat kuvailleet, kuinka pidätyksiä tekevät Arabiemiraattien joukot liikkuvat panssaroiduilla miehistönkuljetusvaunuilla.
Niitä käytetään jatkuvasti myös pidätettyjen kuljetuksiin.
”Periaatteessa ne ovat samanlaista kalustoa, jota Suomi on myynyt Arabiemiraateille”, muistuttaa Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Arabiemiraatit osti vuonna 2016 Suomen valtion 50,1 prosentin enemmistöosuudella omistavalta puolustusvälinekonserni Patrialta 40 panssaroitua AMV-miehistönkuljetusvaunua.
Hallitus myönsi kaupalle vientiluvan, vaikka laki kieltää suomalaisia yrityksiä myymästä sotatarvikkeita sotaa käyviin maihin. Arabiemiraatit oli tuolloin käynyt jo vuoden ajan laajaa ja tuhoisaa maasotaansa Jemenissä.
Norjan suurin sanomalehti Verdens Gang kertoi 11. tammikuuta, että ainakin yksi Patrian myymistä AMV-vaunuista oli nähty Jemenin sotarintamalla taistelutehtävissä.
Lehti tuki väitettä videokuvalla, jonka Patria myönsi esittävän myymäänsä vaunua.
”Tuotteiden kehittäminen ei voi perustua vain kotimaisen asiakkaan tarpeisiin.”
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) toteaa Suomen Kuvalehdelle, ettei Suomen valtiolla ole yksittäisten maiden osalta tarkkaa tietoa, minkä luonteisessa käytössä Suomen myymät AMV-vaunut ovat.
”Kyse on lähinnä maavoimien taisteluajoneuvokäytöstä”, hän sanoo.
Niinistön mukaan mediassa esitetyn kuvamateriaalin alkuperää Patrian AMV-ajoneuvoista Jemenissä ei ole pystytty vahvistamaan.
”Eli sitä, missä tai milloin kuvat on otettu. Tästä johtuen emme pysty vahvistamaan, että ajoneuvoja olisi käytetty Jemenin kriisissä. Toisaalta emme pysty myöskään vahvistamaan, että niitä ei olisi käytetty.”
Käytännössä Arabiemiraateilla ei ole mitään muuta paikkaa, missä ne tarvitsisivat panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja kuin Jemen.
Niitä tarvitaan joko rintamalla tai pitämässä Arabiemiraattien miehitysalueitten jemeniläiset kurissa.
Ovatko Suomen myymät AMV-vaunut mielestänne laillisessa käytössä, jos niitä käytetään sotatilassa olevassa maassa sotaa käyvän armeijan sotavankien ottamiseen ja heidän kuljettamiseen vankiloihin?
”Käytössämme ei ole vahvistettua tietoa siitä, missä ja miten ajoneuvoja on käytetty tai käytetään. On vaikea ottaa kantaa, olisiko juuri tällainen kalusto väittämällänne tavalla mukana ihmisoikeuksien loukkaamisessa tai soveliasta siihen. Meidän pitäisi myös tutustua viittaamaanne raporttiaineistoon.”
Vaunujen sotakäyttöön liittyvästä arvostelusta huolimatta valtioneuvosto myönsi heinäkuussa 2018 Patrialle luvan myydä Arabiemiraateille niihin varaosia sekä ”käytön ja ylläpidon teknologiaa”, jotta vaunut voidaan huoltaa ja pitää kunnossa.
Niinistö muistuttaa päätöksen perustuneen siihen, että voimassa olevien sitoumusten rikkominen aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Patrian ja Suomen maineelle uskottavana toimijana kansainvälisillä puolustusvälinemarkkinoilla. Tuleva vienti olisi voinut vaikeutua.
”Puolustusteollisuuden ja osaamisen ylläpitäminen sekä uusien tuotteiden kehittäminen ei voi perustua vain kotimaisen asiakkaan tarpeisiin ja määriin.”
Vaikka juuri Patrian myymiä vaunuja ei käytettäisikään kidutettavien vankien sieppauksiin ja kuljetuksiin, ne vapauttavat kunnossa pysyessään muita samanlaisia vaunuja tehtäviin, joita Amnesty ja Human Rights Watch pitävät ihmisoikeusrikoksina.
Onko tämä mielestänne Suomen asemyyntiä säätelevien lakien mukaista?
”Lupaharkinnassaan Suomi noudattaa kansallista lainsäädäntöään sekä kansainvälisiä sitoumuksia. Lupien myöntäminen perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, jossa arvioidaan myös loppukäyttäjän luotettavuutta. Suomen linja lupia myönnettäessä noudattaa Euroopan unionin valtavirtaa. Tämä koskee myös vientiä Arabiemiraatteihin.”
”Ehdottoman esteen viennille asettavat asevientikiellot ja muut pakotteet. Arabiemiirikuntiin ei ole asetettu tällaisia.”
Niinistö korostaa, että Suomi teki marraskuussa 2018 linjauksen pidättäytyä myöntämästä uusia asevientilupia Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan.
”Tilanne alueella on mennyt huonompaan suuntaan ja sen kehitystä seurataan tarkasti. Uusia vientilupia sotilasaseille tai -järjestelmille ei ole myönnetty vuonna 2015 Patrian ajoneuvoille myönnetyn luvan jälkeen. Samana aikana on ennakkolausuntojen muodossa tehty kielteisiä päätöksiä sekä Arabiemiraatteihin että muualle Lähi-itään kohdistuneiden vientihankkeiden osalta.”
Yhdysvallat taustalla
Arabiemiraattien toimien valvonta on melkein mahdotonta, koska se pitää valtaamiaan alueita etelä-Jemenissä käytännössä omana miehitysalueenaan.
Saudiliittouman tavoitteena on palauttaa presidentti Hadi valtaan. Silti entinen presidentti on viime vuoden aikana menettänyt asemansa liittouman hänen hallinnolleen valtaamassa etelässä kokonaan.
Tämä johtuu siitä, että Arabiemiraatit tukee ja aseistaa avoimesti Hadia vastustavaa separatistiliikettä STC:tä. Se taas haluaa irrottaa etelä-Jemenin omaksi valtiokseen, jollainen se olikin ennen kuin maan pohjois- ja eteläosat yhdistyivät vuonna 1990.
Tavoite sopii hyvin Arabiemiraateille. Sen päätavoitteena on rakentaa Jemenin eteläosista kuuliainen vasallivaltio, jonka suuria energiavaroja ja pitkää rannikkoa se voi hyödyntää.
STC valtasi Hadin hallitukselta etelä-Jemenin valtakeskuksen Adenin tammikuussa 2018. Ankarissa taisteluissa Arabiemiraatit tukivat STC:tä ilmapommituksin ja maajoukoillaan.
Hadi onkin jo syyttänyt Arabiemiraatteja miehittäjäksi eikä vapauttajaksi, samoin jemeniläinen naisten oikeuksien edistäjä, ihmisoikeusaktivisti ja vuoden 2011 Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Tawakkol Karman.
Näin ei kuitenkaan tee Yhdysvallat, joka on Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien johtaman liittouman tärkein tukija. Se on aseistanut liittolaisiaan miljardeilla euroilla, tankannut ilmaiskuja tekeviä koneita ilmassa sekä antanut tiedustelu- ja tutkatietoja ilma- ja maahyökkäyksiin.
Yhdysvallat on myös myöntänyt saavansa tiedustelutietoa Arabiemiraateista ja että sen tiedusteluviranomaiset ovat AP:n mukaan osallistuneet kuulusteluihin Jemenissä.
Yhdysvaltain kiinnostusta selittää se, että Arabiemiraatit ja sen liittolaiset ovat ottaneet suuren osan vangeistaan kiinni ääri-islamilaisten terroristijärjestöjen al-Qaidan tai Isisin jäseniksi tai tukijoiksi epäiltyinä.
Jemenin eteläosien vaikeapääsyiset aavikkoseudut ovat perinteisesti olleet useiden puoli-itsenäisten ja herkästi aseisiin tarttuneiden vuoristoheimojen valta-aluetta.
Islamistit ovat käyttäneet Jemenin sekasortoa hyväkseen, rakentaneet niiden kanssa liittosuhteita ja vallanneet itselleen laajoja tukialueita.
Varsinkin Arabian niemimaan al-Qaidan asema on lujittunut. Al-Qaidalla on muutenkin pitkät ja vanhat juuret Jemenissä, josta terroristijärjestön luoneen Osama bin Ladenin suku on peräisin.
Osama bin Laden perusti Jemeniin jo 1990-luvulla al-Qaidan tukikohtia. Niistä toteutettiin jo vuotta ennen Yhdysvaltain syyskuun 2001 terrori-iskuja hyökkäys amerikkalaiselle sota-alukselle USS Colelle, jossa kuoli 17 amerikkalaista merisotilasta.
Yhdysvallat ilmoitti äskettäin surmanneensa hyökkäyksen keskeisiin suunnittelijoihin kuuluneen Jamal al-Badawin ilmaiskussa Jemeniin uudenvuodenpäivänä 2019.
Yksi keskeisimmistä kidutuskeskuksista sijaitsee Buriqan sotilastukikohdassa, jossa on Arabiemiraattien Jemenin-joukkojen päämaja.
Neljän AP:n haastatteleman jemeniläisviranomaisen ja vangin mukaan siellä on nähty myös yhdysvaltalaisia sotilaita tai viranomaisia sekä kolumbialaisia palkkasotureita.
Suuri osa palkkasotureista toimi aiemmin maan pahamaineisissa turvallisuusjoukoissa tai vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneissä äärioikeistolaisissa puolisotilaallisissa autodefensas-yksiköissä.
Jemeniin luodut kuulustelu- ja kidutuskeskukset muistuttavat salaisten pidätyskeskusten verkostoa, jonka Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA rakensi ulkomaille sen jälkeen kun Yhdysvallat käynnisti terrorisminvastaisen sotansa syyskuun 11. päivän 2001 iskujen jälkeen.
Verkoston käyttö laajeni sen jälkeen kun amerikkalaissotilaiden huvikseen ottamat videot irakilaisvankien nöyryttämisestä ja kiduttamisesta Abu Ghraibin vankilassa Irakissa vuotivat julkisuuteen huhtikuussa 2004. Ne paljastivat Yhdysvaltain armeijan ja tiedusteluviranomaisten käyttäneen laajasti kidutusta kuulusteluissa.
Arabiemiraatit osallistui tähän kuulustelu- ja pidätysyhteistyöhön. Presidentti Barack Obama määräsi kuitenkin virkaan astuttuaan Yhdysvaltojen maailmalla ylläpitämät ”mustat aukot” suljettaviksi vuoteen 2009 mennessä.
Sen jälkeen Yhdysvallat on ulkoistanut terroristeiksi epäiltyjen kidutuksen pitkälti liittolaisilleen eri puolille maailmaa.
Myös Jemenissä Arabiemiraattien sotilaat kiduttavat ja amerikkalaiset keräävät tiedot, Lähi-idän asioita seuraava uutissivusto Middle East Eye tiivistää.
AP:n haastatteleman jemeniläiskenraalin Farag Salem al-Bahsanin mukaan amerikkalaiset lähettävät Arabiemiraattien joukoille kuulustelukysymykset. Nämä taas toimittavat amerikkalaisille paluupostissa kuulustelupöytäkirjat ja -videot. Yhdysvallat on al-Bahsanin mukaan jakanut heille myös listat tärkeimmistä etsintäkuulutetuista henkilöistä.
”Amerikkalaiset käyttävät Arabiemiraattien kuulustelijoita työrukkasinaan ja suojatakseen kätensä paskalta”, eräs Mukallan kaupungissa sijaitsevassa Riyanin kuulustelu- ja kidutuskeskuksessa työskennellyt korkea-arvoinen virkailija tiivisti AP:lle.
Arabiemiraatit on kiistänyt väitteet osallisuudestaan ja väittänyt, että liittouman tukema Jemenin ”laillinen” eli presidentti Hadin hallitus on yksin vastuussa vankiloiden hallinnosta.
Hadin hallituksen sisäministeri on vastannut väitteeseen, ettei hänellä ei ole minkäänlaista sananvaltaa vankiloissa, joita hänen hallintonsa oletetaan valvovan. Hän joutuu pyytämään Arabiemiraateilta lupaa saadakseen edes vierailla Adenissa.