Suomen urheilupomot Kiinan ihmisoikeusrikkomuksista: "Hämmentävää"
Arviot Kiinan lisääntyneistä ihmisoikeusloukkauksista herättävät ristiriitaisia ajatuksia suomalaisissa urheilujohtajissa.
Kuvitus Joakim Breitenstein
”Rehellisesti sanottuna, kyllä.”
Näin vastaa Suomen olympiakomitean valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paatero kysymykseen, yllättyikö hän Amnestyn arvioista, joiden mukaan Kiinan ihmisoikeustilanne on heikentynyt Pekingin kisojen jälkeen: ”Ovathan ne hämmentäviä tietoja.”
Sdp:n kansanedustaja Paatero ei pitänyt olympialaisten myöntämistä Kiinalle ongelmallisena. Hän ei nähnyt liioin syytä, miksi Suomi ei olisi niihin osallistunut.
”Valmius järjestää kisat oli osoitus Kiinan pyrkimyksestä avoimuuteen.”
Amnestyn kriteerit kuitenkin mietityttävät Paateroa: ”Kiinan ihmisoikeustilanteessa on varmasti paljon parannettavaa. En kuitenkaan osaa arvioida, onko tilanne mennyt huonommaksi. En tiedä, miten Kiina olisi aiemmin toiminut Sichuanin maanjäristyksen ja maitojauheskandaalin kaltaisissa tilanteissa.”
Kisaisännyys ei virhe
Suomen olympiakomitean valtuuskunnan ja Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola myöntää joskus miettineensä, johtavatko hakijamaiden hyvät lupaukset toisinaan päinvastaisiin tuloksiin.
”Maa voi kokea saaneensa isännyydestä kansainvälistä tunnustusta, joka vapauttaa sen toimimaan haluamallaan tavalla. Välittämättä muun maailman mielipiteestä.”
Urheilujohtajat eivät kuitenkaan pidä kisojen myöntämistä Kiinalle virheenä.
”Kansainvälinen vuorovaikutus on huomattavasti tehokkaampi metodi ongelmien esiin nostamisessa kuin vuorovaikutuksen katkaiseminen”, perustelee Suomen olympiakomitean entinen varapuheenjohtaja ja Suomen urheiluliiton ex-puheenjohtaja Ilkka Kanerva.
Kokoomuksen kansanedustaja toistaa aiemmin esittämänsä kysymyksen: ”Miksi YK:n jäsenmaa Kiina ei voisi toimia kansainvälisessä urheiluliikkeessä?” Kanervan mielestä huippu-urheilulta ei voi vaatia suurempaa puhtautta kuin muulta kansainväliseltä kanssakäymiseltä.
Todisteita historiasta
Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtaja Timo Laitinen korosti ennen Pekingin olympialaisia, että kisat olivat vilkastuttaneet Kiinan tilanteesta käytyä keskustelua: ”Yleensä sellainen myös johtaa myönteiseen kehitykseen.” (SK 42/2007)
Laitinen luottaa edelleen arvioonsa: ”Haen todisteita historiasta.” Hän muistuttaa, että Etelä-Korean nykyinen demokratia sai alkunsa Soulin vuoden 1988 kisoista.
”Ja mikä olikaan Neuvostoliiton tilanne kymmenen vuotta Moskovan kisojen jälkeen. Uskon, että Kiinakin näyttää kymmenkunnan vuoden kuluttua kovasti paremmalta yhteiskunnalta.”
”Olen ihmetellyt, kuinka nopeasti kisojen päätyttyä loppui kansainvälinen keskustelu Kiinan tilanteesta”, Laitinen kritisoi poliitikkoja ja mediaa.
Lue myös juttu Kiinalainen kisakrapula tänään ilmestyneestä Suomen Kuvalehdestä.
Aiheesta lisää:
Mitä urheilupomot ajattelivat arvokisojen järjestämisestä ihmisoikeuksia rikkovissa maissa ennen Pekingin olympialaisia? Lue juttu Nopeammin, korkeammalle, julmemmin (pdf) (SK 42/2007)