Sri Lanka: Pitkä tie sovintoon

sisällissodat
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sisällissodan loppumisesta huolimatta siviilien kärsimys Sri Lankassa jatkuu vielä pitkään.

Sri Lanka
Tamilisiviileille jaettiin ruokaa pakolaisleirillä Vavuniyan kaupungissa Sri Lankan pohjoisosissa 26. huhtikuuta 2009. Kuva Sanath Priyantha / AP / Lehtikuva.

Sri Lankan hallitusta vastustavat tamilikapinalliset myönsivät tappionsa ja ilmoittivat lopettavansa sissisodan saarivaltion pohjoisosassa.

25 vuotta kestäneen konfliktin mahdollinen päättyminen ei kuitenkaan lopeta taistelujen jalkoihin jääneiden ja tuhotuille alueille aikanaan palaavien siviilien kärsimyksiä.

Sodan viimeiset viikot olivat poikkeuksellisen veriset, sillä armeijan ahtaaseen saartorenkaaseen jäi sissien lisäksi kymmeniä tuhansia siviilejä. Taistelujen tuhoja ja siviiliuhrien määrää päästään arvioimaan vasta, kun avustusjärjestöt pääsevät alueelle.

“Kiireellisin asia on saada haavoittuneet lääkehoitoon. Saartorenkaaseen jääneiden siviilien ohella taisteluja on paennut noin 200 000 ihmistä, joiden ruokahuolto ja muut perustarpeet leireillä on turvattava”, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula sanoo.

Edessä on jälleenrakennusurakka, jonka suuruutta on vielä vaikea arvioida. Sri Lankan pohjoiskärjessä sijaitseva Jaffna oli ennen kukoistava kauppakeskus, mutta taistelut ovat jauhaneet kaupungin lähes maan tasalle.

Vesi- ja sanitaatiohuollon, koulujen ja klinikoiden korjaaminen maksaa satoja miljoonia euroja. Jälleenrakennuksen rahoitus on kuitenkin vielä täysin auki, sillä globaali talouskriisi on iskenyt myös Sri Lankaan.

Aasian kehityspankki ADB arvioi julkisen talouden alijäämän syvenevän tänä vuonna entisestään. Maan hallitus neuvotteleekin parhaillaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa 1,4 miljardin euron hätälainasta.

“Sri Lanka ei selviä jälleenrakentamisesta ilman muiden maiden ja avustusjärjestöjen apua”, Kumpula arvioi.

Sri Lankan singaleesi-enemmistö on juhlinut näyttävästi voittoa tamilisisseistä. Voitonjuhlia varjostaa kuitenkin se, että osa itsenäistä valtiota tavoitelleista kapinallisista saattaa jatkaa sotaansa terrori-iskuilla. Se olisi huono uutinen saarivaltiolle, jonka valuuttatuloista suuri osa tulee turismista.

“Rauhanprosessi on saatava heti liikkeelle, muuten konflikti voi uusiutua. Ruanda ja monet muut entiset konfliktialueet ovat opettaneet sovintoprosessin merkityksen. Ensimmäisenä on edessä sissien riisuminen aseista ja sopeuttaminen normaaliin elämään, mutta viholliskuvan madaltaminen on vuosikymmenien prosessi”, Kumpula huomauttaa.

Teksti Matti Remes