Scholz taipui panssarikiistassa, mutta Saksan hallitusrintama horjuu

Liittokanslerin jahkailu Ukrainan aseavussa on hermostuttanut hallituskumppanit. Myös ydinvoiman jatko repii hallituksen rivejä.

Ukrainan sota
Teksti
Teppo Tiilikainen

Liittokansleri Olaf Scholzilta odotettiin paljon, kun hän nousi Angela Merkelin seuraajaksi joulukuussa 2021. Sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien koalitio oli sopinut kunnianhimoisesta uudistusohjelmasta, jonka keskiössä oli siirtyminen vihreään energiatalouteen.

Scholzista piti tulla koko EU:n tosiasiallinen johtaja Merkelin pitkän kanslerikauden jälkeen. Ongelmat alkoivat kuitenkin kasautua nopeasti. Hallituskumppanit hermostuivat kanslerin jahkailuun ja päättämättömyyteen.

Koronapandemia aiheutti ristiriitoja hallituksessa. Suurimmat ongelmat ovat liittyneet kuitenkin Venäjän hyökkäyssotaan, joka puhkesi kolme kuukautta hallituksen muodostamisen jälkeen. Saksa on joutunut arvioimaan uudelleen koko ulko- ja puolustuspolitiikkansa ja irtautumaan pikavauhtia venäläisestä energiasta.

Sota on pakottanut puolueet ennennäkemättömiin kompromisseihin. Vihreät ovat joutuneet hyväksymään pakon edessä hiilen lisäkäytön ja ydinvoimaloiden jatkoajan energiapulan takia.

Elinkeinoelämän etuja ajava liberaalipuolue FDP on suostunut kasvattamaan ennätyssummilla valtion velkaa armeijan hankintojen sekä kansalaisten ja yritysten energiatukien rahoittamiseksi.

Kaikkein kovimmilla on ollut liittokansleripuolue SPD. Ukrainan aseellinen tukeminen on demareille hankalaa historiallisista syistä. Vastuu Saksan natsimenneisyydestä ja vahva pasifistinen perinne heijastuvat edelleen puolueen ulkopolitiikkaan.

SPD on ajanut Willy Brandtin ajoista lähtien tiivistä talousyhteistyötä venäläisten kanssa. Puolue korosti tätä periaatetta vielä vuoden 2021 vaaliohjelmassaan.

Sodan alkuvaiheessa Ukraina pyysi Saksalta 12 000 panssarintorjuntaohjusta, mutta Scholz kieltäytyi. Hän pelkäsi pitkittyvää sotaa ja korosti, ettei Saksasta saa tulla sodan osapuoli.

Hallitus suostui kuitenkin toimittamaan Ukrainaan kenttäsairaalan ja lähettämään maan puolustusvoimille 5 000 kypärää, mitä pidettiin Ukrainassa lähinnä vitsinä.

Sodan jatkuessa Scholz on korjannut toistuvasti linjaansa. Saksa on nykyisin Ukrainan kolmanneksi suurin tukija Yhdysvaltojen ja Britannian jälkeen. Se on lähettänyt Ukrainaan raketinheittimiä, panssarihaupitseja, panssaroituja ajoneuvoja, ammuksia ja monenlaista muuta kalustoa yli kahden miljardin euron arvosta. Lisäksi se on kouluttanut ukrainalaisia sotilaita.

Vertailun vuoksi Suomi on tukenut Ukrainaa tähän mennessä 590 miljoonalla eurolla. Talouden kokoon suhteutettuna Ukrainan merkittävin tukija on kuitenkin Viro.

Saksassa valmistellaan parhaillaan 40 Marder-rynnäkköpanssarivaunun lähettämistä. Ukraina on kuitenkin toivonut ennen kaikkea tulivoimaisia Leopard 2 -taistelupanssareita, joita voitaisiin käyttää miehitettyjen alueiden takaisinvaltaamiseen.

Scholz on jarrutellut päätöstä. Hän pelkää, että nopealiikkeisten hyökkäyspanssareiden lähettäminen tekisi Saksasta sodan osapuolen, mikä johtaisi pahimmassa tapauksessa kolmanteen maailmansotaan. Sitä paitsi hän uskoo ilmeisesti edelleen, että Venäjän kanssa olisi mahdollista neuvotella jonkinlainen kompromissi sodan lopettamiseksi.

Keskusteluja Ukrainan tukemisesta jatkettiin 20. tammikuuta Yhdysvaltain lentotukikohdassa Saksan Ramsteinissa, mutta Leopardeista ei saatu aikaan päätöstä.

Scholz joutui kokouksen jälkeen kovan kansainvälisen kritiikin kohteeksi. Arvostelijoiden mukaan suurimmalta EU-maan johtajalta toivotaan johtajuutta, jota hän ei kuitenkaan halunnut ottaa vastaan.

Kritiikki koventui myös Saksassa ja jopa hallituksen riveissä. Liberaaleja edustava puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Marie-Agnes Strack-Zimmermann syytti liittokansleria katastrofaalisesta virheestä.

”Historia katsoo meitä ja valitettavasti Saksa on epäonnistunut”, hän sanoi Saksan kakkoskanavan (ZDF) televisiouutisissa.

Myös rauhanliikkeestä ponnistavat vihreät ovat kannattaneet taistelupanssareiden lähettämistä. Ulkoministeri Annalena Baerbock vakuutteli, ettei Saksa estä Puolaa ja muita maita lähettämästä Saksasta hankkimiaan panssarivaunuja Ukrainaan.

Scholzin tiedottajan mukaan Baerbockin lausunto ei vastannut hallituksessa sovittua linjaa. SPD:n puheenjohtaja Lars Klingbeil kehotti vihreitä ja FDP:tä lopettamaan sooloilun ja hyökkäykset liittokansleria vastaan.

Saksan suurimman oppositiopuolueen, kristillisdemokraattisen CDU:n puheenjohtaja Friedrich Merz syytti Scholzia poliittisen johtajuuden puutteesta.

CDU:n johtava ulkopoliitikko Norbert Röttgen arveli, että hallitus hajoaa ennen pitkää kiistoihinsa. Hänen mukaansa FDP:n ja vihreiden on kysyttävä itseltään, ovatko he valmiita ottamaan vastuun Scholzin historiallisesta epäonnistumisesta.

Kristillisdemokraattien liittopäiväryhmän johtaja Thorsten Frei meni vielä pitemmälle. Hän kehotti vihreitä ja liberaaleja hylkäämään SPD:n ja muodostamaan uuden hallituksen CDU:n kanssa.

Merkelin sotilaallisena neuvonantajana toiminut entinen prikaatinkenraali Erich Vad on yrittänyt rauhoitella kuumana käytävää keskustelua. Hän on varoittanut kolmannen maailmansodan uhasta ja korostanut, että asetoimitukset edellyttävät selkeää strategiaa ja yhteistä päätöstä Yhdysvaltojen ja muiden Nato-maiden kanssa.

Lopulta Scholz taipui. Lehtitietojen mukaan Saksa aikoo lähettää Ukrainaan 14 Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua. Samalla se sallii Leopardien toimittamisen myös Puolalle ja muille maille, kuten Suomelle, jos ne päättävät niitä lähettää.

Demareiden hallituskumppanit, vihreät ja FDP olivat tyytyväisiä liittokanslerin ratkaisuun.

”Tietenkin olisi ollut parempi, jos päätös olisi tehty nopeammin, erityisesti Saksan maineen vuoksi Euroopassa”, sanoo vihreitä edustava parlamentin Eurooppa-komitean puheenjohtaja Anton Hofreiter.

”Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.”

Vasemmistopuolue Die Linke ja äärioikeiston AfD ovat arvostelleet päätöstä vastuuttomaksi.

Ratkaisua helpotti todennäköisesti se, että myös Yhdysvaltojen kerrotaan lähettävän kymmeniä Abrams-taistelupanssarivaunuja Ukrainaan.

Scholzia on arvosteltu myös armeijan heikosta kunnosta. Suuri osa kalustosta on käyttökelvottomassa kunnossa, mikä johtuu tosin edellisten hallitusten laiminlyönneistä.

Lehtitietojen mukaan esimerkiksi Saksan yli 300 Leopard-panssarivaunusta lähes kolmannes on korjattavana tai huollettavana. Sotateollisuuskonserni Rheinmetall sanoo kuitenkin pystyvänsä lähettämään Ukrainaan 139 Leopardia heti saatuaan luvan.

Tammikuun puolivälissä Scholzin oli vaihdettava puolustusministerinsä, kun epäpätevänä pidetty Christine Lambrecht joutui eroamaan harkitsemattoman videolausunnon vuoksi. Hänen tilalleen nostettu Ala-Saksin sisäministeri Boris Pistorius on luvannut panna asevoimat kuntoon.

Pistoriuksen nimitystä on kritisoitu sekä vihreissä että demareiden naisjärjestössä. Arvostelijoiden mukaan Lambrechtin seuraajaksi olisi pitänyt nimittää nainen, jotta hallituksessa olisi yhtä monta naista ja miestä kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin.

Myös energiapolitiikka aiheuttaa hallitukselle kasvavia paineita. Saksa on joutunut energiapulan vuoksi lisäämään väliaikaisesti hiilen käyttöä, mikä on johtanut pahoihin ristiriitoihin vihreässä liikkeessä.

Myös kiistely ydinvoiman tulevaisuudesta jatkuu. Saksassa on edelleen käytössä kolme ydinreaktoria, joille Scholz antoi syksyllä jatkoajan huhtikuun puoliväliin asti. Liberaalipuolue FDP haluaisi jatkaa niiden toimilupaa edelleen, mutta demarit ja vihreät vastustavat ajatusta.