Sananvapauden rajoittamisesta kritisoitu laki toi Facebookille sakot heti alkumetreillä – reagoi vihapuheeseen liian hitaasti
Komissaari Julian King on varoittanut sosiaalisen median yhtiöitä siitä, että EU puuttuu vihasisältöihin direktiivillä, jos yhtiöiden omavalvonta ei toimi riittävän hyvin.
Saksassa vuoden 2018 alussa voimaan tulleen, vihapuhetta netissä suitsivan NetzDG-laki on tullut konkreettiseen käyttöön. Maan oikeusministeriö kertoi vuoden 2018 ensimmäistä puoliskoa koskevassa raportissaan määränneensä Facebookille kahden miljoonan euron sakon, koska yhtiö ei ollut poistanut sen alustalla julkaistuja vihapuheita lain määräysten mukaisesti.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun mikään eurooppalainen maa on rangaissut amerikkalaista someyritystä vihapuheen sallimisesta sivuillaan.
NetzDG-laki on lajissaan ankarimpia koko maailmassa ja se velvoittaa suuret sosiaalisen median yritykset poistamaan vihapuheeksi tulkittavat viestit vuorokauden kuluessa siitä, kun niistä on ilmoitettu yhtiölle. Laki koskee someyrityksiä, joilla on Saksassa yli kaksi miljoonaa käyttäjää.
Laki on herättänyt Saksassa paljon keskustelua siitä, rajoittaako se liikaa sananvapautta ja esimerkiksi maan journalistiliitto on vaatinut sen kumoamista. Lain takia muun muassa äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle, AfD-puolueen varapuheenjohtaja Beatrix von Storchin postauksia on poistettu ja sosiaalisen median tilejä on väliaikaisesti suljettu. NetzDG-lain kriitikkojen mukaan kysymys on poliittisen sensuurin hyväksymisestä.
Asiantuntijoiden mukaan kahden miljoonan euron sakko on kuin pisara meressä, sillä Facebook tuotti voittoa tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 15 miljardia dollaria.
Sakko on kuitenkin muistutus siitä, että yritysten pitää ottaa laki tosissaan. Seuraavalla kerralla sakko voi olla huomattavasti suurempi: NetzDG-lain perusteella määrättyjen sakkojen yläraja on 50 miljoonaa euroa.
Euroopan unionissa on harkittu jo pari vuotta, tulisiko Saksan mallin mukainen lainsäädäntö ottaa käyttöön koko unionin alueella. Unionin väistyvän komission tšekkiläinen oikeuskomissaari Věra Jourová oli Saksan lain säätämisen aikoihin 2017 sitä mieltä, ettei koko EU:n alueella tarvita vastaavaa vihapuhetta rajoittavaa lakia, koska se uhkaisi liikaa sananvapautta.
Saksaa lukuun ottamatta vihapuheen siivoaminen sosiaalisen median sivustoilta onkin toistaiseksi jätetty suurimmaksi osaksi someyhtiöiden omalle vastuulle. Nykyisen komission kyberturvallisuudesta vastaava brittiläinen EU-komissaari Julian King on varoittanut, että jos vihasisältöjen poistamisessa ei päästä yhtiöiden omavalvonnan kautta riittävän hyvin tuloksiin, unionilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin antaa asiasta jäsenmaiden tulevaa lainsäädäntöä sitova direktiivi.
Sosiaalisen median yritykset ovat pyrkineet välttämään pakottavia lakeja, minkä takia esimerkiksi Facebook on ollut erittäin yhteistyöhaluinen sisältöjen suitsimisessa. Yhtiö on onnistunut helmikuuhun 2019 mennessä reagoimaan vuorokauden kuluessa jo 92,6 prosenttiin saamistaan vihapuheilmoituksista. Kaikkien someyritysten osalta luku on keskimäärin 89 prosenttia.