Saksan vaalit: Merkel etsii uutta hallituskumppania
Saksan kristillisdemokraattien historiallinen vaalivoitto varmistui lopullisesti maanantain vastaisena yönä kello 2.45. CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU saivat yhteensä 41,5 prosenttia äänistä.
Kyseessä on historiallisen suuri vaalivoitto, kristillisdemokraatien kannatus kohosi lähes kahdeksan prosenttiyksikköä. Puolueet saivat yhtä hyvän tuloksen viimeksi 23 vuotta sitten.
Kun ääntenlasku oli vielä kesken, näytti siltä, että kristillisdemokraatit saattaisivat saada jopa ehdottoman enemmistön liittopäivillä. Se ei kuitenkaan onnistunut.
Kristillisdemokraateilla oli ehdoton enemmistö liittopäivillä edellisen kerran Konrad Adenauerin johdolla 1957-61.
Kristillisdemokraattien hyvästä vaalituloksesta huolimatta vaalitulos merkitsee sitä, että Merkelin nykyinen hallituskoalitio hajoaa, sillä kristillisdemokraattien hallituskumppani FDP jäi 4,8 prosenttiin eli alle viiden prosentin äänikynnyksen ja putosi siten liittopäiviltä. Tulos oli surkea, sillä puolue sai edellisissä vaaleissa lähes 15 prosenttia äänistä.
FDP kampanjoi voimakkaasti, jotta kristillisdemokraattien äänestäjät antaisivat kakkosäänen FDP:lle ja varmistaisivat siten nykyisen hallituspohjan jatkon.
Merkel kehotti kuitenkin kannattajiaan antamaan molemmat äänet kristillisdemokraateille.
Myös eurokriittinen AfD-puolue jäi niukasti viiden prosentin äänikynnyksen alapuolelle. Puolue osallistui ensimmäistä kertaa liittopäivävaaleihin.
Saksan liittopäivävaaleissa oli 61,8 miljoonaa äänioikeutettua, joista 71,5 prosenttia kävi äänestämässä. Äänestysprosentti oli hieman korkeampi kuin 2009.
SPD: Pallo on nyt Merkelillä
Merkel nousee nyt liittokansleriksi kolmatta kertaa. Saksan sodanjälkeisistä johtajista ainoastaan Konrad Adenauer ja Helmut Kohl ovat pystyneet voittamaan kolmet peräkkäiset vaalit.
Merkel ei halunnut vielä sunnuntai-iltana ottaa kantaa tulevaan hallituskoalitioon tai siihen, pyrkivätkö kristillisdemokraatit muodostamaan hallituksen mahdollisesti yksin.
”Kokoonnumme huomenna tarkastelemaan tilannetta, kun lopulliset tulokset on saatu”, hän sanoi.
Myös sosiaalidemokraattien päämajassa Willy Brandt -talossa oltiin helpottuneita, sillä SPD:n tulos oli lopulta selvästi pelättyä parempi. Puolue sai 25,7 äänistä eli lähes kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vaaleissa.
Sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokas Peer Steinbrück myönsi tappion. Myöskään hän ei halunnut ottaa vielä illalla kantaa mahdollisiin hallitusneuvotteluihin. Hänen mukaansa pallo on nyt Merkelillä, jonka on pyrittävä kokoamaan enemmistöhallitus.
Hallituksen kokoonpano ja hallitusohjelma ratkeavat aikaisintaan lokakuun lopulla sen jälkeen, kun uusi parlamentti on valinnut Merkelin liittokansleriksi.
Merkel joutuu etsimään uuden hallituskumppanin enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Hän voi periaatteessa aloittaa neuvottelut Vihreiden kanssa, mutta puolue on suhtautunut yhteishallitukseen torjuvasti.
Vaalituloksen perusteella kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien suuri koalitio olisi äänestäjien mieleen. Suuri koalitio hallitsi Saksaa viimeksi Merkelin ensimmäisellä liittokanslerikaudella vuosina 2005-2008.
Sosiaalidemokraatit ovat kuitenkin jarrutelleet spekulaatioita. Tilanne on puolueen kannalta hankala, sillä SPD olisi hallituksen pienempi osapuoli ja joutuisi jälleen alistumaan Merkelin komentoon.
Mahdollisista hallitusneuvotteluista odotetaan vaikeita. SPD haluaa kiristää kaikkein rikkaimpien verotusta ja käyttää rahat koulutukseen, infrastruktuurin kohentamiseen, kuntien tukemiseen ja velkaantumisen vähentämiseen.
SPD vaatii myös 8,5 euron yleissitovaa vähimmäistuntipalkkaa, kun kristillisdemokraatit haluavat jättää palkkakysymykset työmarkkinaliittojen sovittaviksi.
Sosiaalidemokraatit myöntävät, että monet nykyiset sosiaaliset ongelmat johtuvat liittokansleri Gerhard Schröderin punavihreän 2000-luvun alussa tekemistä uudistuksista. Niillä lisättiin työmarkkinoiden joustavuutta ja kohennettiin teollisuuden kilpailukykyä, mutta maahan syntyi samalla matalapalkkaköyhälistö, joka ei pysty elämään palkallaan.
Saksan suuret energiayhtiöt odottavat, että hallitus uudistaa ensi töikseen uusiutuvia energialähteitä koskevaa lakia, jossa määritellään, miten vihreää energiaa tuetaan.
Siirtyminen uusiutuvaan energiaan on osoittautunut oletettua kalliimmaksi, ja Saksan vaikutusvaltainen teollisuusliitto BDI on vaatinut hallitusta lopettamaan miljardien eurojen tukiaiset.
Kreikan tukemisesta uusia päätöksiä
Vaalitulosta on analysoitu tarkasti myös ulkomailla, sillä Saksan seuraava hallitus on avainasemassa eurokriisiä koskevissa päätöksissä. Hallituksella on keskeinen rooli myös neuvotteluissa, jotka koskevat EU:n ja Yhdysvaltain välistä kauppasopimusta.
Kreikan tukemisesta on tehtävä uusia päätöksiä pian vaalien jälkeen. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Kreikalla on vuosina 2014 ja 2015 edessään ainakin 11 miljardin euron rahoitusvaje, sillä hätälainaohjelmaan kuuluva yksityistäminen ei ole sujunut toivotusti.
Portugalin tukiohjelma päättyy ensi kesänä. Maan talous on kääntynyt hienoiseen kasvuun kolmen taantumavuoden jälkeen. Portugali tarvitsee siitä huolimatta todennäköisesti uuden pelastuspaketin, sillä lainojen kustannukset ovat nykyisillä koroilla aivan liian korkeat. IMF:n mukaan Portugalin pitäisi saada 15,8 miljardia uutta lainaa ensi vuonna.
Merkel vaatii kriisimailta rakenteellisia uudistuksia tuen ja takauksien vastineeksi. SPD korostaa kuitenkin, että kriisimaille pitäisi rakentaa uskottava jälleenrakennus- ja kasvuohjelma, jotta ne pystyisivät nousemaan jaloilleen.
Myös päätökset Euroopan pankkiunionista ovat odottaneet Saksan vaalien tulosta. Periaatepäätös pankkiunionin perustamisesta tehtiin jo toissa kesänä, mutta sen jälkeen hanke on edennyt hitaasti.
Merkel suhtautuu nihkeästi EU-komission ehdottamaan yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin, jossa EU-viranomaisilla olisi oikeus ottaa kriisiin ajautunut pankki haltuunsa ja päättää sen mahdollisesta alasajosta.
Viranomaiset toimisivat yhteistyössä Euroopan keskuspankin kanssa, kun se aloittaa euroalueen yhteisenä pankkivalvojana.
Komissio toivoo asiasta nopeaa päätöstä. Saksassa epäillään kuitenkin, ettei yhteisen viranomaisen perustaminen olisi mahdollista, ellei EU:n perussopimusta muuteta.
Saksan mielestä asia voitaisiin hoitaa tiivistämällä kansallisten viranomaisten yhteistyötä. Yhteinen kriisinratkaisuelin voitaisiin perustaa myöhemmin, kunhan EU:n perussopimusta on ensin muutettu.
Komissio toivoo, että jäsenmaat saavuttaisivat yhteisen näkemyksen kriisinratkaisumekanismista tämän vuoden aikana. Sen on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2015.
Viralliset tulokset
Puolueiden kannatus prosentteina
- CDU/CSU 41,5
- SPD 25,7
- Vihreät 8,4
- Linke 8,6
- FDP 4,8
- AfD 4,7