Saksa luopuu asteittain hiilivoimasta – viimeinen voimalaitos suljetaan 2038

Ympäristöjärjestöt ovat pääosin tyytyväisiä. Fortumin omistamalle Uniperille on luvassa korvauksia.

energia
Teksti
Teppo Tiilikainen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Saksan tulevaa energia- ja ilmastopolitiikkaa määrittävä hiilikomissio päätti varhain lauantaiaamuna 26. tammikuuta, että maa luopuu pikkuhiljaa saastuttavista hiilivoimaloistaan.

Lähes 21 tuntia kestäneen maratonkokouksen päätteeksi syntyneen kompromissiratkaisun mukaan viimeinen hiilivoimalaitos suljetaan viimeistään vuonna 2038. Pahiten saastuttavat yli kolmen gigawatin ruskohiilivoimalat ja neljän gigawatin kivihiilivoimalat on määrä sulkea vuoteen 2022 mennessä.

Päätös vaikuttaa voimakkaasti Saksassa toimiviin energiayhtiöihin. Suuria hiilivoimaloita omistavien RWE:n ja Uniperin pitäisi sulkea kapasiteettiaan noin 12 gigawattia heti ensimmäisessä vaiheessa.

Yhtiöille on luvassa korvauksia voimaloiden alasajon aiheuttamista tappioista.

Suomalainen Fortum omistaa lähes puolet Uniperista. 3,7 miljardin kauppa hyväksyttiin lopullisesti vuonna 2018. Uniperin osakekurssi kääntyi perjantaina yli kahden prosentin laskuun Frankfurtin pörssissä.

 

Viime kesänä perustetun hiilikomission tehtävänä on huolehtia Saksan ilmastotavoitteista ja riittävän energian saannista siten, ettei kaivosten ja voimaloiden sulkeminen aiheuttaisi suurtyöttömyyttä ja muita yhteiskunnallisia ongelmia. 28-jäseniseen komissioon kuuluu poliitikkojen lisäksi tutkijoita sekä teollisuuden, ammattiyhdistysliikkeen ja ympäristöjärjestöjen edustajia.

Komissio lupaa yhteensä 40 miljardin rakennetukea niille osavaltioille, joiden talous kärsii hiilivoimaloiden sulkemisesta. Osavaltiot olivat toivoneet huomattavasti suurempaa tukea. Kivi- ja ruskohiilen tuotanto työllistää Saksassa noin 33 000 ihmistä.

Ympäristöjärjestöt olivat pääosin tyytyväisiä ratkaisuun.

”Rusko- ja kivihiilivoimalat suljetaan Saksan länsiosissa vuoteen 2022 mennessä. Meille oli tärkeintä, että se aloitetaan nopeasti”, Saksan Greenpeacen toimitusjohtaja Martin Kaiser sanoi.

Ympäristöjärjestö Bundin puheenjohtaja Hubert Weiger kiitteli hiilikomission ehdotusta Hambachin vanhan metsän suojelusta. Energiakonserni RWE on hakannut metsää uuden ruskohiiliouhoksen tieltä.

Weiger haluaisi kuitenkin kiristää hiilivoimasta luopumisen aikataulua.

Myös kaivosalan ammattiliiton IG BCE:n puheenjohtaja Michael Vassiliadis hyväksyi ratkaisun.

Hänen mukaansa se takaa, että ilmastotavoitteet saavutetaan ja alueet saavat riittävää rakennetukea.

”Kukaan työntekijöistä ei putoa polvilleen”, hän totesi.

Hiilikomission saavuttama kompromissi on vasta ehdotus. Lopulliset päätökset tehdään hallituksessa ja liittopäivillä.

Ratkaisun hyväksyminen on kuitenkin todennäköistä, sillä myös yleinen mielipide tukee hiilikomission tavoitteita. Televisioyhtiö ZDF:n tuoreen kyselyn mukaan 73 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että hiilen käyttö on lopetettava niin pian kuin mahdollista.

Noin kolmannes sähköstä tuotetaan edelleen rusko- ja kivihiilellä.

Saksan energiapolitiikka elää parhaillaan voimakasta murrosta. Liittokansleri Angela Merkelin kakkoshallitus päätti vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen, että maan kaikki ydinvoimalat suljetaan vuoteen 2022 mennessä.

Saksassa puhutaan energiakäänteestä, Energiewendestä, joka tarkoittaa ydinvoimaloiden korvaamista uusiutuvalla energialla.

Energiakäänne on tullut toistaiseksi erittäin kalliiksi uusiutuvalle energialle maksettavien tukien vuoksi. Hinta on peritty suurelta osin tariffimaksuna sähkölaskuissa. Kotitaloudet maksavat Saksassa sähköstään enemmän kuin missään muualla Euroopassa.

Energiakäänne etenee kuitenkin vauhdilla.

Fraunhofer-instituutin mukaan uusiutuvalla energialla tuotettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia Saksan sähköenergiasta.

Päästöt eivät ole kuitenkaan supistuneet toivotusti, sillä Saksa on joutunut korvaamaan energiavajetta hiilen avulla. Noin kolmannes sähköstä tuotetaan edelleen rusko- ja kivihiilellä.

Saksan on määrä leikata päästöjään vuoden 1990 tasosta yli 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Juttua muutettu 26.1 klo 15.33. Lisätty ympäristöjärjestö Bundin kritiikki.