Rekat terrori-iskujen välineinä: Jokaista autoa ei voi vahtia kaappauksen varalta – ”Luvallinenkin kuski voi seota”

Epäilyttävää ajoa on vaikea erottaa muista, sanoo Trafin Otto Lahti.

kuorma-autot
Teksti
Sanna Ihalainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Berliinin joulumarkkinoilla tapahtunut rekkaisku järkytti maanantaina Eurooppaa. Terroristiksi epäilty tekijä suuntasi puoliperävaunuyhdistelmän väkijoukkoon ja tappoi 12 ihmistä.

Berliinin tapaus ei ole ainut laatuaan. Heinäkuussa Ranskan Nizzassa kuorma-auton kuljettaja ajoi väkijoukkoon ja surmasi 80 ihmistä.

Raskaat ajoneuvot voivat olla tappavia välineitä. Ovatko niiden turvajärjestelyt tarpeeksi hyvät?

Trafin liikennekelpoisuusyksikön päällikkö Otto Lahti kertoo, että kuorma-autojen varastamisen tai väärinkäytön riskit ovat olemassa. Jokaista yksittäistä ajoneuvoa ei kuitenkaan voi seurata kaappauksen tai varkauden varalta.

”Autoja on paljon, ja kuskit ajavat kaikkina vuorokaudenaikoina. Luvallinenkin kuski voi seota, ihan niin kuin missä tahansa ammatissa. Toiminta perustuu vastuullisuuteen.”

 

Rekkojen lukitusjärjestelmien taso vaihtelee. Lahti vertaa niitä kotioven lukkoon: yhdellä on perusmalli, toisella kehittyneempi ja jollain vielä turvalukko päälle.

”On valmistajan ja käyttäjän edun mukaista rakentaa autoja, joita ei ole helppo varastaa.”

Rekan turvajärjestelyt ovat samaa tasoa kuin henkilöauton. Lainsäädännön mukaan uusissa autoissa pitää olla luvattoman käytön estävät laitteet eli käytännössä mekaaninen lukitus ja elektroninen ajonestolaite.

”Maailmassa ei ole yhtään lukkojärjestelmää, jota ei olisi onnistuttu murtamaan. Parhaatkin lukot on mahdollista hakkeroida.”

Entä jos kuljettaja tunnistautuisi autossa vaikkapa sormenjäljellä?

”Teknisesti sen pystyisi toteuttamaan, käytännössä ei. Ammattikäytössä olevat ajoneuvot vaihtavat usein kuljettajaa. Rekka ei ole kuljettajan henkilökohtainen työkalu, vaan muidenkin on voitava ajaa sitä.”

Tällä hetkellä kuljettaja tunnistautuu ajopiirturikortilla. Samalla hän ikään kuin leimaa kellokorttinsa. Tämä ei kuitenkaan ole niin sanottua vahvaa tunnistautumista, koska piirturiin voi laittaa toisen henkilön kortin.

”Ei raskaassa maantieliikenteessä voi olla lennonjohdon tyyppistä valvontaa.”

Berliinin iskussa käytetty ajoneuvo oli varastettu puolalaiselta kuljetusyhtiöltä.

GPS-tietojen mukaan auto oli liikkunut epäilyttävästi vain muutama tunti ennen iskua. Se oli käynnistetty ja sammutettu monta kertaa. Kuljetusyhtiön mielestä vaikutti siltä kuin joku olisi opetellut ajamaan rekkaa.

Eikö ajojärjestelijä voisi sammuttaa virrat autosta, jos huomaa kuskin tekevän jotain outoa?

”Teknisesti kyllä, mutta olisi vaikea päättää, kuka sen lopullisen päätöksen tekisi. Ei raskaassa maantieliikenteessä voi olla lennonjohdon tyyppistä valvontaa ja ajoneuvon haltuunottoa etäyhteydellä.”

Jos auto lähtee väärään suuntaan tai tekee muuta epäilyttävää, kuljetusyhtiöstä soitetaan kuskille tai poliisille.

Uusissa ajoneuvoissa on paljon erilaisia telematiikkajärjestelyjä. Niiden avulla ajojärjestelijä voi seurata, missä auto liikkuu.

Sähköiseen karttaan voi esimerkiksi piirtää viivan, jonka ylittäessään rekka lähettää hälytyksen: kuljetus sapuu pian.

Lahti kuitenkin huomauttaa, että epäilyttävän liikenteen tunnistaminen on lähes mahdotonta.

”Milloin joku lähestyy jotain paikkaa epäilyttävästi? On mahdotonta erottaa, onko toria lähestyvä rekka huoltoliikennettä vai mahdollinen terroristi.”