Raju väite: Venäjä sekä vastustaa että tukee Isisiä
Yhteinen linja lännen kanssa voi olla silmänlumetta, sanoo puolalainen Venäjä-tutkija.
Maailmalla levisi alkuviikosta israelilaisen Ynetin uutinen, jonka mukaan Syyrian taivaalle nousisi pian venäläisiä hävittäjiä. Niiden tarkoituksena olisi pommittaa Isisin tukikohtia.
Venäjä on tukenut koko Syyrian sisällissodan ajan Bashar al-Assadin hallintoa, joka taistelee muun muassa Isisiä vastaan.
Isis uhkaa Venäjää myös suoraan: se pyrkii valtaan Kaukasuksella ja rekrytoi nuoria miehiä riveihinsä ainakin Dagestanissa ja Tšetšeniassa. Joidenkin lähteiden mukaan Isis on jopa julistanut perustavansa uuden hallintoalueen Kaukasukselle.
Venäjä on nimennyt Isisin yhdeksi tärkeimmistä vihollisistaan, ja samoilla linjoilla on myös Yhdysvallat.
Yhteinen vihollinen on herättänyt toiveita siitä, että Venäjä ja Yhdysvallat voisivat lähentyä Syyrian sisällissodan suhteen ja rauhanneuvottelut saataisiin taas käyntiin. Neuvottelutilanteessa on nähty valonpilkahduksia sen jälkeen, kun Iranin ydinsopimus saatiin aikaan heinäkuussa.
Tähän mennessä sekä Venäjä että Iran ovat pysyneet tiukasti sillä kannalla, että ne eivät hyväksy vaatimuksia Bashar al-Assadin erosta rauhansopimuksen ehtona.
Voisiko Venäjä sitten muuttaa kantaansa al-Assadin suhteen ja olla avain Syyrian kriisin ratkaisemiseen?
Tuskin, sanoo Venäjä-tutkija Marek Menkiszak, joka johtaa puolalaista idäntutkimuksen keskusta OSW:tä. Menkiszak työskenteli Suomessa Ulkopoliittisessa instituutissa vuonna 2013 ja laati tuolloin raportin Venäjän strategiasta Syyrian kriisissä.
Menkiszakin mukaan Venäjän ja Isisin suhde on kahtiajakoinen.
Ensinnäkin Venäjän imagolle on etua siitä, että se käy Isisiä vastaan Syyriassa, vaikka se samalla jarruttaisi kriisin ratkaisua tukemalla al-Assadia. Sota Isisiä vastaan saa lännen suhtautumaan Venäjään myönteisemmin ja vie huomiota muilta asioilta, kuten Ukrainan kriisiltä.
Toisaalta Venäjä pelaa Menkiszakin mukaan samaan aikaan paljon monimutkaisempaa peliä suhteessa Isisiin. On jopa merkkejä siitä, että Venäjä tukisi Isisiä.
Kaukasuksella Venäjä on puhdistanut omaa aluettaan radikaaleista islamisteista, mutta on epäilty, että se on antanut näiden vapaasti lähteä rajojensa yli ja osallistua jihadiin muualla.
Menkiszakin mukaan jo usean kuukauden ajan on saatu tietoja ja raportteja, joiden mukaan Venäjä suorastaan kanavoi radikaaleja islamisteja Pohjois-Kaukasukselta Syyriaan ja Irakiin. Kurinpitotoimet Kaukasuksella kohdistuisivatkin maltillisempiin ryhmiin.
Hurjimpien väitteiden mukaan Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n pidättämiä radikaaleja olisi ilmestynyt Isisin tukikohtiin muissa maissa.
Mitä Venäjä sitten hyötyisi kaksijakoisesta pelistään?
Menkiszakin mukaan sen intressit ovat ennen kaikkea geopoliittisia. Venäjän suurin huoli on se, että Yhdysvaltojen vaikutusvalta kasvaisi Lähi-idässä ja sen oma asema heikkenisi.
”Idän ja lännen yhteisiä intressejä suhteessa Isisiin on liioiteltu”, Menkiszak toteaa.
Hän ei usko, että Venäjä haluaa lopettaa Syyrian sotaa.
”Se voisi vetää tukensa al-Assadin hallinnolta, mutta se ei halua tehdä sitä. Vaikka hallinto on heikko, se on Venäjän hallussa oleva voimavara alueella.”
Jo vuonna 2013 kirjoittamassaan raportissa Menkiszak totesi, että Venäjä todennäköisesti pyrkii pitkittämään konfliktia ja pitämään nykyhallinnon vallassa.
Menkiszakin mukaan kenties ainoa keino Syyrian konfliktin lievittämiseen olisi al-Assadin syrjäyttäminen. Koko sotaa sekään tuskin saisi loppumaan.