”Putinin toiminta Ukrainassa muistuttaa hyvin paljon Stalinia”
Katynin joukkomurhaa tutkinut ruotsalaiskirjailija Peter Johnsson syyttää länsimaita naiivista suhtautumisesta Venäjään.
”Putinin toiminta muistuttaa hyvin paljon Stalinia. Hän käyttää aivan samanlaisia menetelmiä”, sanoo ruotsalainen historiantutkija ja toimittaja Peter Johnsson.
Johnsson esiintyi tänään Helsingin kirjamessuilla. Hän puhui kirjastaan Stalinin murhat Katynissa, joka on nyt julkaistu myös suomeksi.
Kirja kertoo luoteisvenäläisessä Katynin metsässä keväällä 1940 tehdystä raa’asta joukkomurhasta, jossa neuvostojohtaja Josif Stalin teloitutti lähes 22 000 puolalaista upseeria, aliupseeria ja virkamiestä.
Uhrit tapettiin niskalaukauksella ja tungettiin joukkohautoihin. Neuvostoliitto syytti joukkomurhasta natsi-Saksaa. Totuus paljastui vasta 1992, kun Venäjän presidentti Boris Jeltsin luovutti asiaa koskevat dokumentit Puolan hallitukselle. Puolalainen elokuvaohjaaja Andrei Wajda kuvaa tapahtumaa vuonna 2007 valmistuneessa elokuvassaan Katyn.
”Kesti lähes 50 vuotta ennen kuin Neuvostoliiton johtajat tunnustivat murhanneensa puolalaiset upseerit”, Johnsson toteaa.
Johnssonin kirja perustuu hänen arkistolöytöjen perusteella tehtyyn laajaan tutkimukseen. Silti koko totuus ei ole vieläkään selvillä. Teloitettuja puolalaisia haudattiin eri paikkoihin, eikä kaikkien uhrien kohtaloita ole vieläkään selvitetty.
Johnssonin mukaan Venäjän viranomaiset alkoivat vaikeuttaa tutkimustyötä jo vuoden 1992 loppupuolella ja yhteistyö Puolan oikeusviranomaisten kanssa katkesi. Venäjä on sen jälkeen julistanut rikoksen vanhentuneeksi. Puolalaisten uhrien omaiset ovat valittaneet päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta se ei ole tuottanut tulosta.
Nyt tilanne on täysin lukossa. Kremlin arkistot on suljettu, ja presidentti Vladimir Putin on tehnyt puolueettoman historiantutkimuksen muutenkin mahdottomaksi.
”Emme pääse käsiksi myöskään Valko-Venäjän arkistoihin”, Johnsson sanoo. ”Presidentti Lukašenkan mukaan Valko-Venäjän arkistoissa ei ole tietoja Katynista, mutta se ei voi olla totta. Ukrainan arkistoista löytyi tietoja ja myös Valko-Venäjältä löytyisi niitä.”
Peter Johnsson toimii päivälehti Göteborgs Postenin Varsovan kirjeenvaihtajana. Hän on asunut 30 vuotta Varsovassa ja perehtynyt erityisesti Puolan ja toisen maailmansodan historiaan.
Hänen mukaansa Katynin joukkomurha on hyvä historiallinen oppitunti siitä, kuinka diktatuuri käyttää häikäilemättä valtaa omien päämääriensä edistämiseksi ja suhtautuu peittelemättömän kyynisesti poliittisiin liittolaisiinsa.
Johnsson kirjoittaa parhaillaan laajaa teosta Ukrainan historiasta. Hänen mukaansa Putinin toimintatapa Ukrainan kriisin aikana muistuttaa Stalinin taktiikkaa toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen.
”Päätöksenteossa on paljon samanlaisia elementtejä”, hän sanoo. ”Myös Stalin pelasi kyynistä peliä länsimaiden johtajien kanssa ja valehteli täysin avoimesti.”
Johnssonin mukaan länsimaiden johtajat tuudittautuivat toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen naiiviin turvallisuudentunteeseen kuvitellessaan, että Stalin olisi pohjimmiltaan samanlainen poliitikko kuin he ja noudattaisi samanlaista logiikkaa. Neuvostoliiton arkistojen avautumisen jälkeen julkaistut asiakirjat osoittavat kuitenkin, että he arvioivat Stalinin tavoitteet täysin väärin.
”Churchill kirjoitti Jaltan konferenssista vaimolleen, että jos hän ja Stalin voisivat tavata säännöllisesti, he pystyisivät selvittämään yhdessä useimmat maailman ongelmista.”
Johnssonin mukaan myös Putin pelaa aivan eri peliä kuin länsimaiden poliitikot. Hän noudattaa Stalinin ja Hitlerin taktiikkaa, jonka mukaan naapurimaille kuuluvien alueiden haltuunotto on tehokkain tapa vahvistaa oman maan valta-asemaa.
”Krimin valloitus ja Itä-Ukrainan sota poikkeavat täysin toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa omaksutuista pelinsäännöistä”, Johnsson sanoo. ”Sen vuoksi eurooppalaisten poliitikkojen on mahdoton arvioida, mitä Putin tekee seuraavaksi.”
Johnsson korostaa, että Putin ei ole vielä saavuttanut tavoitteitaan. Krimin niemimaa on valloitettu, mutta hän ei ole pystynyt luomaan Itä-Ukrainasta Transnistriaan ulottuvaa Novorossijaa, Uutta Venäjää, koska alueen väestö ei kannattanut hanketta ja asettui vastarintaan.
”Olen matkustellut paljon Ukrainassa vuodesta 1991 lähtien. Minulle oli täysin selvää jo kauan sitten, että Ukraina on kasvanut yhteen. Myös sosiologiset tutkimukset ja mielipidekyselyt tukevat tätä käsitystä.”
Johnsson muistuttaa, että Venäjän ulkopolitiikka on perustunut aluevaltauksiin 1200-luvulta lähtien. Muu Eurooppa otti opikseen toisesta maailmansodasta, mutta Venäjä jatkaa vanhalla linjallaan.
”Yhdenkään sivistyneen eurooppalaisen poliitikon mieleen ei juolahtaisi ryhtyä valtaamaan toisten maiden alueita. Tällaisia ajatuksia on nykyisin vain Venäjällä.”