Putinin nuoret toivot

Nuorison toimintatarmo tulee suunnata oikein, ajattelee Venäjän johto. Valtion tukema ”sopuisa aktivismi” ei silti onnistu täysin aivopesemään nuoria.

Venäjä
Teksti
Leena Sharma

Kun myrkytyksen uhriksi joutunut oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi palasi Berliinistä Moskovaan tammikuussa 2021, hänen pidätystään seurasivat laajat mielenosoitukset ympäri Venäjää.

Tunnettu venäläinen tv-juontaja ja propagandisti Dmitri Kiseljov väitti valtiollisella Rossija 1 -kanavalla, että suurin osa mielenosoittajista oli Navalnyin eli ”Berliinin potilaan” manipuloimia alaikäisiä.

”Jotkut ihmiset, poliittiset pedofiilit, ovat niin alhaisia, että vetävät lapsemme mukaan juonitteluihinsa”, Kiseljov sanoi.

Moskovan patriarkka Kirill, presidentti Vladimir Putinin vankkumaton kannattaja, tuomitsi protestit. ”Joudumme todistamaan liian usein, kuinka nuorisomme vajoaa hulluuteen, menettää kiintopisteen elämäänsä”, patriarkka julisti messussa.

Venäläisten vallanpitäjien suhtautuminen nuoriin juontuu jo Neuvostoliiton ja leninistisen nuorisoliiton Komsomolin ajoilta. Nuoret ovat sekä ongelma että resurssi, luonnostaan naiiveja ja alttiita länsimaiselle propagandalle.

Nuorisoaktivismia yritetään kanavoida valtion ohjauksessa oleviin järjestöihin. Avainasemassa on patrioottinen kasvatus, jonka avulla nuoret ikään kuin rokotetaan vastustuskykyisiksi lännen informaatiovaikuttamiselle.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan väitteli helmikuussa valtiollisesta nuorisoaktivismista Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Hän keräsi aineistonsa pääosin vuosina 2016–2018 kenttätyössä molemmissa maissa. Silvan on osallistunut nuorisofoorumeihin ja nuorisoleireille, haastatellut sekä ohjaajia että osallistujia.

Silvanin mukaan nuorten ”sopuisa aktivismi” ei tarkoita, että he olisivat täysin valtiollisen propagandan aivopesemiä.

Neuvostoliitossa monen nuoren polku kulki näin: pikkulapsena hän liittyi lokakuulaisiin, kymmenen vuotta täytettyään pioneereihin ja 14-vuotiaana Komsomoliin.

Komsomolin jäsenyys oli Neuvostoliitossa käytännössä pakollinen, mikäli halusi päästä opiskelemaan ja edetä uralla.

1980-luvun alkupuolella Komsomolin jäsenmääräksi arvioitiin noin 40 miljoonaa. Järjestön tehtävänä oli iskostaa nuoriin kommunistinen ajatus- ja arvomaailma.

Paatoksellisesta julistamisesta jäi monille tympeä muisto.

Kun venäläiset yrittivät kääntää maansa suuntaa 2010-luvun alun suurmielenosoituksissa, Aleksei Navalnyi ärsytti muita protestoijia ”Komsomol-elkeillään”, kertoo kirjailija Masha Gessen teoksessaan Venäjä vailla tulevaisuutta. Elkeisiin kuului muun muassa hinku hokea iskulauseita, kuten ”yksi kaik­kien ja kaikki yhden puolesta”.

Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Komsomol ei haihtunut savuna ilmaan, mutta se oli vain kalpea varjo entisestään.

Patrioottinen kasvatus nousi uudestaan agendalle jo presidentti Boris Jeltsinin toisella kaudella vuosina 1996–1999. Entiset Komsomolin virkailijat haistoivat tuolloin, että valtio tarvitsi taas isänmaallista nuorisoa.

Komsomolin seuraajajärjestö käyttää nykyään nimeä Venäjän nuorisoliitto. Valko-Venäjällä Komsomolin seuraajana jatkaa presidentti Aljaksandr Lukašenkaa tukeva Valko-Venäjän isänmaallinen nuorisoliitto.

Nuorisoleirien työpajoissa osallistujat pohtivat yhdessä yhteiskunnallisia kysymyksiä. © Kristiina Silvan

”Ystävällinen ja vilpitön teinityttö, jota aikuiset hyväksikäyttävät julmalla tavalla omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä.” Näin Putin luonnehti ruotsalaista ilmastoaktivistia Greta Thunbergia Moskovassa järjestetyssä energia-alan ko­kouksessa vuonna 2020.

Thunberg ei ole Venäjällä suosittu hahmo, eikä huoli ilmastonmuutoksesta ole korkealla venäläisten listalla.