Putinilta siunaus Kaliningradin puhdistamolle Helsingin Itämeri-huippukokouksessa
Pietariin avattiin vuonna 2005 jätevedenpuhdistamo, jota myös Suomi oli rahoittamassa. Puhdistamo vähensi selvästi Pietarin päästöjä Itämereen. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.
Kaliningradin jätevedenpuhdistamo on Helsingissä keskiviikkona järjestettävän Itämeri-huippukokouksen ympäristöpäätösten joukossa.
Näin kertoo Itämeri-huippukokouksen pääsihteeri Jari Luoto ulkoministeriöstä.
Itämeri-huippukokoukseen osallistuu valtion- ja hallitusten päämiehiä seitsemästä Itämeren maasta, joiden joukossa Vladimir Putinin lisäksi muun muassa myös Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa.
Reilun 430 000 asukkaan Kaliningrad jätevesineen kuuluu Itämeren isoihin saastuttajiin. Kaupunkiin on puuhattu jätevedenpuhdistamoa jo pitkään. Kuten suomalaisten tiedossa on, rakennusurakka ei ole toteutunut sen ympärille kietoutuneen korruption vuoksi.
Venäläiset antoivat puhdistamon rakentamisen osaamattomille venäläisyrityksille, minkä seurauksena kansainväliset rahoittajat vetäytyivät hankkeesta.
Luodon mukaan Moskovan kanssa on syntynyt yhteisymmärrys siitä, että Kaliningradin puhdistamohanke toteutetaan siten, että sen ulkomaiset rahoittajat pysyvät mukana.
Luoto uskoo, että Venäjän pääministeri Vladimir Putin saapuu Itämeri-huippukokoukseen ja näyttää vihreää valoa Kaliningradin puhdistamon rakennustöiden käynnistämiselle uudelta pohjalta. Siten Itämeren jätevesisaastuttajia olisi jonkin ajan kuluttua taas yksi vähemmän.
Pietarin uudet puhdistamot ovat vähentäneet kaupungin jätevesipäästöjä niin paljon, ettei kaupunki kuuluu enää Itämeren suursaastuttajien piiriin.
Kaliningrad on Venäjän militarisoiduin alue ja armeijan infrastruktuurin tiheys on Euroopan suurin. Kaupungissa on Venäjän Itämeren laivaston komentokeskus. Venäjä on sijoittanut alueelle vuosikausien ajan taktisia ydinkärkiä.
Maatalous ja laivaliikenne
Itämeren iso saastuttaja on maatalous ja sen fosforipäästöt, myös Suomen osalta. Kasvava ongelma Itämerellä on rahti- ja matkustajaliikenne. Itämerellä seilaa joka päivä noin 2000 alusta. Seuraavan parinkymmenen vuoden aikana määrän on laskettu nousevan noin 3000 alukseen päivässä.
Luodon mukaan huippukokouksessa esillä olevien yritysten ja kaupunkien ympäristösitoumusten määrä yllätti myönteisesti. Luoto sanoo, että huippukokoukseen odotettiin noin sataa sitoutumusta, jotka yksityiset tahot ja kaupungit tai molemmat yhdessä lupaavat toteuttaa. Huippukokoukseen mennessä ympäristösitoumuksia valmistui kuitenkin 130.
Kokousta isännöivät tasavalllan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen ja Baltic Sea Action -ryhmän säätiön puheenjohtaja Ilkka Herlin.
”Jokaisen ongelman ratkaisuun tarvitsemme kaikki liikenevät voimat: korkeimman poliittisen tuen, yritysten osaamisen sekä kansalaisten aktiivisuuden. Vain näin pääsemme tarpeeksi vauhdikkaasti eteenpäin konkreettisiin toimiin”, sanoo Herlin.
Aiheesta lisää
Ilkka Herlin – Itämeren puolesta (Suomenkuvalehti.fi 25.1.2008)
Meri hädässä – rehevöityminen pilaa Saaristomeren (SK 30/2007)