Putin puolusti Krimin kaappausta ja ryöpytti rajusti länsimaita

EU:n ja Yhdysvaltain pakotteilla ei ole mitään vaikutusta Venäjän politiikkaan.

kriisit
Teksti
Teppo Tiilikainen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Venäjän presidentti Vladimir Putin korosti tiistaina maan parlamentin molemmille kamareille pitämässään puheessa, että ”ihmisten sydämissä” Krimin niemimaa on kuulunut aina Venäjään.

”Tunnustimme aikoinaan Krimin osaksi Ukrainaa”, hän sanoi. ”Oletimme tuolloin, että Ukraina olisi hyvä naapuri ja takaisi venäjänkielisen väestön oikeudet. Kehitys kulki kuitenkin toiseen suuntaan, ja venäjänkieliset yritettiin sulauttaa pakolla ukrainankielisiin.”

Putin kiitti puheessaan Krimin venäläismielisiä ”itsepuolustusjoukkoja” siitä, ettei valloituksen aikana ammuttu laukaustakaan.

”Ihmisten tahtoa vastaan on mahdoton taistella”, hän sanoi. ”Sen vuoksi Krimillä ei ollut vastarintaa.”

Krimin sunnuntaisen kansanäänestyksen virallisten tulosten mukaan lähes 97 prosenttia äänestäneistä haluaa liittää alueen Venäjään. Kansanäänestystä on pidetty laittomana, ja monet ukrainalaiset ja alueen tataariväestö boikotoivat sitä.

Putinin mukaan kansanäänestys järjestettiin kuitenkin kansainvälisen lain ja demokraattisten sääntöjen mukaisesti. Hän vakuutti, että niemimaan kaikkia kansanryhmiä kunnioitetaan, ja että ukrainan ja tataarien kieli saavat tasa-arvoisen aseman Venäjän rinnalla.

Putin syytti Kiovan mielenosoittajia ”ääriryhmiksi”, joiden tarkoituksena oli luoda sekasortoa Ukrainaan. Hän jatkoi puheessaan propagandavyörytystä myös Ukrainaa tukevia länsimaita vastaan. Yhdysvaltain politiikka ei perustu hänen mielestään  kansainväliseen lakiin, vaan voimaan, jonka perusteella Yhdysvallat luulee olevansa aina oikeassa..

Putinin mielestä myös muut länsimaat ovat toimineet kriisin aikana vastuuttomasti. Sen sijaan hän kiitteli Kiinaa Venäjälle osoitetusta tuesta.

Putin vertasi puheessaan Krimiä  Kosovoon, joka itsenäistyi Serbiasta länsimaiden tuella. ”Miksi se, mikä oli mahdollista Kosovon albaaneille, ei olisi mahdollista Krimin asukkaille?”

Putin vakuutti, että Venäjä tulee aina turvaamaan Ukrainassa asuvien venäläisten oikeudet. Venäjä ei aio kuitenkaan hajottaa Ukrainaa, vaikka Krimin niemimaa siirtyykin nyt osaksi Venäjää. Putinin mukaa Krim on Venäjälle strategisesti niin tärkeä alue, että sen on oltava omissa  käsissä.

”Kuvitelkaa tilannetta, jossa Sevastopolista tulisi Naton tukikohta”, hän sanoi. ”Näin olisi voinut tapahtua.”

Puheensa lopuksi Putin kehotti kansanedustajia tukemaan Krimin ja Sevastopolin liittämistä Venäjään.

”En epäile tukeanne.”

Tilaisuus päättyi raikuviin aplodeihin, jotka annettiin seisaaltaan.

 

Krimin sotaretki tulee kuitenkin Venäjälle kalliiksi. Pääomapako Venäjältä kiihtyy, osakekurssit laskevat ja rupla heikkenee edelleen.

”Myös investoinnit vähenevät”, muistutti Danske Bankin ekonomisti Vladimir Miklaševski tiistaiaamuna Helsingissä. ”Investoinnit supistuivat jo tämän vuoden tammikuussa seitsemän prosenttia. Se on pahin lasku neljään vuoteen.”

Riippumaton venäläinen Kommersant-lehti arvioi hiljattain, että takapajuisen Krimin tukeminen maksaa Venäjälle vuosittain yli kaksi miljardia euroa. Venäjä joutuu rakentamaan  sillan Krimin Venäjästä erottavan Kertšinsalmen yli ja järjestämään niemimaalle sähkö- ja vesihuollon.

”Myös sosiaalimenot kasvavat”, Miklaševski sanoi. ”Krimiläisten eläkkeet ja julkisen sektorin palkat kolminkertaistuvat. Se vaikutti varmasti yhtenä tekijänä myös kansanäänestyksen tulokseen.”

EU ja Yhdysvallat sopivat maanantaina Venäjän vastaisista pakotteista, jotka kohdistuvat venäläisiin ja krimiläisiin poliitikkoihin, virkamiehiin ja upseereihin. Miklaševski ei usko, että niillä olisi juurikaan vaikutusta Venäjän politiikkaan.

”Pakotteita ei pelätä”, hän sanoo.

Miklaševskin mukaan Putinin hallitus näyttää valmistautuneet varsin hyvin tämän kaltaiseen painostukseen. Duumassa on hyväksytty lakeja, jotka kieltävät virkamiehiä perustamasta tilejä ulkomaisiin pankkeihin ja omistamasta kiinteistöjä ulkomailla.

”Näillä toimilla on yritetty välttää pakotteiden tehoa”, Miklaševski arveli.

 

EU ja Yhdysvallat ilmoittivat maanantaina, että uusia  järeämpiä pakotteita on odotettavissa mahdollisesti jo tällä viikolla, jos Venäjä laajentaa kriisiä entisesrtään esimerkiksi puuttumalla Itä-Ukrainan tilanteeseen.

Miklaševski pelkää, että kovat pakotteet vahingoittaisivat yhtä paljon EU:ta, sillä Venäjä vastaa niihin todennäköisesti samalla mitalla.

”Venäjä ei ole enää Neuvostoliitto”, hän sanoi. ”Se on integroitunut maailmantalouteen energian ja suuren länsimaisen tuonnin kautta. Pakotteet eivät auta asiaa, molemmat ampuvat omaan jalkaansa.”

EU on Venäjän suurin kauppakumppani ja merkittävä energian ostaja. Samalla tavoin Venäjä on erittäin merkittävä asiakas EU-maiden vientiteollisuudelle.

”Esimerkiksi Saksassa noin 200 000 henkilöä työllistyy Venäjän-viennissä”, Miklaševski sanoi. ”Jos aliurakoitsijat lasketaan mukaan, puhutaan sadoista tuhansista työpaikoista.”