Putin matkaa Kiinaan ennen Yhdysvaltoja - se ei ole sattumaa
Presidentti Vladimir Putin puhui Yhtenäinen Venäjä -puolueen kokouksessa Moskovassa 26. toukokuuta. Kuva Misha Japaridze / AP / Lehtikuva.
Venäjän presidentti Vladimir Putin perui osallistumisensa toukokuun G8-kokoukseen, jossa hän olisi tavannut Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ensimmäistä kertaa kolmannella presidenttikaudellaan. Putin sanoi, että hänellä oli muita kiireitä. Yhdysvalloissa Putinin kiireiden poliittisia motiiveja ihmeteltiin laajalti, vaikka Venäjän ulkoministerinä jatkava Sergei Lavrov kiirehti kertomaan, ettei matkan perumisella oli mitään poliittisia motiiveja.
Ensimmäisen ulkomaanmatkan tällä kaudellaan Putin tekee Valko-Venäjälle – ja toisen Kiinaan. Se ei ole sattumaa.
Samaan aikaan kun Venäjän talouden painopiste on siirtymässä Kaukoitään, painottuu itä myös Venäjän ulkopolitiikassa.
”Kiinan mahti maailmassa kasvaa, ja se on Venäjälle haaste. Venäjän toukokuussa perustama ministeriö Kaukoidän kehittämiseksi kertoo siitä, että haaste otetaan tosissaan”, sanoo tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista.
Venäjä on energiavarojen suurvalta ja Kiina maailman suurin energian kuluttaja. Vaikka Venäjän puolustusbudjetti kasvaa, Kiinan kasvaa vielä nopeammin. Venäjä haluaa investointeja, Kiinassa on rahaa ja Venäjä onkin jo valtioiden välisin sopimuksin toivottanut kiinalaiset sijoittajat tervetulleiksi Venäjän Kaukoitään.
Putin on toistuvasti maininnut myös Intian kasvavan merkityksen.
Ohjustorjunnasta riidellään
Naton suunnitelma ohjustorjuntajärjestelmästä Eurooppaan hiertää Venäjän ja Naton sekä Venäjän ja Yhdysvaltain välejä. Naton mukaan järjestelmällä torjutaan Iranin mahdollista uhkaa, Venäjä uskoo sen olevan suunnattu Venäjää vastaan. Viime viikolla Venäjä kertoi rakentaneensa ohjuksen, joka läpäisee Naton ohjuskilven.
”Riitely sopii myös sisäpolitiikkaan. Putin hakee vallalleen legitimiteettiä ulkoisesta uhasta”, Pynnöniemi sanoo.
Putinin mukaan Venäjän vahva puolustuskyky takaa sen, että Venäjä talous ja demokratia voivat kehittyä. Putinin mukaan Venäjää kuunnellaan, jos sen asevoimien pelote on kyllin vahva. Tähän kuuluvat myös ydinaseet.
Venäjä on velaton maa, EU sen sijaan kamppailee talouskriisin ratkaisemiseksi. Putin kertoikin ulkopolitiikkaa käsittelevässä artikkelissaan Venäjän olevan mukana kansainvälisissä ponnisteluissa Euroopan horjuvien talouksien tukemiseksi IMF:n ohjauksessa. Myös suora taloudellinen tuki voisi Putinin mukaan olla mahdollista.
”Tämä voi olla Putinilta heitto. Venäjä voi nyt nähdä mahdollisuutensa lisätä venäläisen pääoman läsnäoloa EU:n alueella. Tällä mitataan EU-maiden luottamusta Venäjään, sitä Venäjä tarvitsee myös keskustelussa viisumivapaudesta Venäjän ja EU:n välillä”, Pynnöniemi sanoo. EU:lle tärkeää on Venäjän WTO-jäsenyyden toteutuminen.
Sotšissa näytetään
Venäjä haluaa talvella 2014 näyttää maailmalle ylivertaisen komeasti järjestetyt kisat, jotka tuovat Venäjälle kansainvälistä mainetta. Sotšin vieressä on Abhasia, jonka status Georgian elokuun 2008 sodan jälkeen on epäselvä. Sotšissa on jo yritetty terrori-iskuja, jotka on estetty ajoissa.
”Etelässä Putin on myös huolestunut siitä, mitä tapahtuu Nato-johtoisten joukkojen vetäytyessä Afganistanissa: Huumeiden salakuljetus kasvaa ja se on yhteiskunnallinen ongelma Venäjälle, mutta tuleeko myös muita levottomuuksia? Näiden ongelmien ratkaisemisessa Venäjä saattaa olla kiinnostunut yhteistyöstä länsimaiden kanssa”, Pynnöniemi sanoo.
Kun presidentti Dmitri Medvedev maaliskuussa 2011 päätti olla kaatamatta veto-oikeudella YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä, joka salli sotilaallisen väliintulon Libyaan, pääministeri Putin oli julkisesti toista mieltä. Putin vastustaa interventioiden sallimista, sillä hän ei halua ulkovaltojen sotkeutuvan Venäjän sisäisiin asioihin.
”Putin korostaa kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ja YK:ta valtioiden suvereniteetin puolustajana”, Pynnöniemi sanoo. Putinin pulma on, että arabikevät on yksi Venäjän protestiliikkeen innoittajista.
Protestit jatkuvat pidätyksistä huolimatta
Venäjän duumanvaalien jälkeen aktivoituneet katumielenosoitukset jatkuvat siitä huolimatta, ettei protestoinneille ole lupia ja osallistujia pidätetään. Joskus Vladimir Putinin valtaa vastustavien mielenosoitukset keräävät tuhansia, joskus satoja ja joskus vain kymmeniä osallistujia.
Sunnuntaina 27. toukokuuta Moskovassa poliisi otti kiinni kolmisenkymmentä protestoijaa, joilla oli rintapielessä vastarinnan merkkinä valkoinen nauha. Sosiaalista mediaa organisoimisessa taitavasti käyttävät mielenosoittajat yhdistävät toimintansa yhä useammin arabikevääseen ja Yhdysvalloista alkaneeseen Occupy-liikkeeseen.
Putinin kannalta hankalaa on se, että huolimatta poliisin kovenevista otteista jostain aina löytyy ihmisiä varsinkin Moskovan mutta myös pienempien kaupunkien kaduille. Protesteja ei lopettanut se, että katumielenosoitusten näkyvinä organisaattoreina toimineet bloggari Aleksei Navalnyi ja vasemmistorintaman Sergei Udaltsov tuomittiin 15 päivän vankeusrangaistukseen 9. toukokuuta.
Presidentinvaalien jälkeen mukana on ollut yhä enemmän radikaaleja ryhmiä, jotka ovat valmiit vastustamaan poliisia myös väkivalloin.
Seuraavalle suurmielenosoitukselle on Moskovassa haettu lupaa kesäkuun 12. päiväksi. Sen on tarkoitus kulkea pitkin Tverskajaa, joka on yksi Moskovan pääkaduista.