Putin kutsui kertaalleen erotetun ekonomistin avustajakseen: Pelastaako Aleksei Kudrin Venäjän?
Samaan aikaan Venäjästä vaaditaan täysimittaista poliisivaltiota.
Venäjän talous alkaa olla niin surkeassa jamassa, että presidentti Vladimir Putin katsoi parhaaksi reagoida tilanteeseen ja kutsua Aleksei Kudrinin neuvonantajakseen. Arvostetun ekonomistin paluusta johtotehtäviin on huhuttu jo kuukausien ajan. Häntä on veikkailtu jopa pääministeriksi Dmitri Medvedevin tilalle.
Kudrin nimitettiin muodollisesti presidentinhallinnon talousneuvoston varapuheenjohtajaksi ja Kremlin strategisen uudistuksen keskuksen johtajaksi. Hän on siten keskeisessä asemassa, kun Venäjälle kirjoitetaan taas kerran uutta talousohjelmaa.
Kudrin tunnetaan Venäjän nykypolitiikan kriitikkona, ja hänellä on vaikutusvaltaa Putinin päätöksiin. Kudrin ajaa laajoja rakenneuudistuksia julkiseen hallintoon, terveydenhuoltoon ja oikeuslaitokseen. Hän on käyttänyt puheissaan jopa neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta periytyvää sanaa perestroika, joka on ollut Venäjällä pannassa jo pitkään.
Pohjimmiltaan Kudrin on kuitenkin varovainen ja konservatiivinen teknokraatti, joten mitään vallankumousta ei ole odotettavissa. Talouslehti Vedomosti arveleekin, että nimityksen tarkoituksena on ainoastaan luoda illuusio uudistuksista.
Kudrin toimi valtiovarainministerinä vuosina 2000–2011. Hänet tunnettiin tiukan talouskurin takuumiehenä ja markkinatalouden puolustajana. Kansainvälinen rahoitusalan lehti Euromoney valitsi hänet tuolloin ”vuoden valtiovarainministeriksi”, ja häntä arvostetaan edelleen lännessä.
Kudrin sai potkut 2011 sen jälkeen kun hän oli puuttunut julkisesti hallituksen päätökseen kasvattaa sotilasmenoja valtavilla summilla. Hän on arvostellut sen jälkeen toistuvasti Venäjän talouspolitiikkaa, mutta säilyttänyt silti hyvät suhteet presidenttiin. Kudrinin mukaan talousuudistusten laiminlyöminen ja yhteenotto länsimaiden kanssa vahingoittavat vakavasti Venäjää.
Toimittaja-kirjailija Mihail Zygar kertoo kirjassaan Putinin sisäpiiri (Otava 2015), että Kudrin kutsuttiin virkakautensa jälkeenkin hallituksen neuvotteluihin ja sai useasti myös viimeisen sanan.
Kudrin oli mukana muun muassa vuoden 2013 lopulla, kun taloudesta vastaavat ministerit, keskuspankin pääjohtaja sekä presidentin talousneuvonantajat keskustelivat Putinin johdolla verotuksen uudistamisesta. Ankarien kiistojen jälkeen Putin hyväksyi Kudrinin näkemyksen, vaikka tällä ei ollut mitään virallista asemaa hallituksessa.
Venäjältä kuuluu samaan aikaan myös aivan toisenlaisia viestejä.
Rikostutkintakomitean vanhoillinen puheenjohtaja Aleksandr Bastrykin vaati huhtikuussa Kommersant-Vlast-lehden artikkelissa, että Venäjän on vastattava nykyistä voimakkaammin ”hybridisotaan”, jonka Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat julistaneet Venäjää vastaan.
Bastrykin kannattaa rikoslain kiristämistä, tiukempaa poliisivalvontaa ja internetin sensurointia Kiinan malliin. Käytännössä ehdotukset tekisivät Venäjästä täysimittaisen poliisivaltion.
”Olemme saaneet tarpeeksemme valedemokratialla leikkimisestä ja siihen liittyvistä näennäisliberaaleista arvoista”, hän kirjoitti.
Kyseessä ei ole mikä tahansa mielipide. Bastrykin kuuluu Putinin sisäpiiriin, ja häntä pidetään yhtenä Venäjän vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.
Venäjän hallitus on joutunut irtisanomaan 110 000 sisäministeriön virkamiestä valtion heikon rahatilanteen vuoksi. Käytännössä joka kymmenes työntekijä joutui lähtemään. Sisäministeriön vastuulla ovat esimerkiksi poliisi ja turvallisuuspalvelu.
Samaan aikaan Putin rakentaa uutta kansalliskaartia, joka toimii suoraan presidentinhallinnon alaisuudessa. Joidenkin arvioiden mukaan kansalliskaartin tarkoituksena on estää mahdolliset mellakat tai kansannousu taloustilanteen heikentyessä.
Venäjä leikkaa rahapulan vuoksi myös muiden ministeriöiden ja virastojen kuluja. Venäjän sotilasbudjetti kasvoi viime vuonna 7,5 prosenttia, mutta tänä vuonna sitä joudutaan todennäköisesti leikkaamaan. Asevoimien tavoitteena on silti hankkia merkittävästi uutta, modernia aseistusta kaikille aselajeille.
Suomen Pankin kokoamien tietojen mukaan Venäjän puolustusteollisuuden tuotanto kasvoi lähes 20 prosenttia vuosina 2014–2015.