Putin kävi taas kylässä Orbánilla: Isot energiahankkeet sitovat Unkarin ja Venäjän entistä tiiviimmin yhteen

Kaasuputkea ja ydinvoimalan laajennusta lupaillut Putin sai Budapestin-vierailulla kunniakansalaisen arvonimen.

kaasuputki
Teksti
Tuula Koponen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Budapest–Venäjän presidentti Vladimir Putin on tuttu arvovieras Budapestissa. Hän on vieraillut Unkarissa kaikkiaan seitsemän kertaa pääministeri Viktor Orbánin noustua valtaan keväällä 2010.

Viimeksi Putin kävi Unkarissa 28. elokuuta. Käynti oli toinen tänä vuonna ja neljäs sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan.

”Näin usein Putin vierailee vain sellaisissa puolidiktaattorisissa idän maissa kuin Valko-Venäjällä, Kazakstanissa  tai Azerbaidzhanissa”, sanoo tutkimusjohtaja Péter Krekó budapestilaisesta Political Capital -tutkimuslaitoksesta.

”Orbánin tapaamiset Euroopan unionin tärkeiden johtajien kanssa sen sijaan ovat käyneet harvinaisiksi.”

Putinin tämänkertaisen vierailun virallinen syy oli judon MM-kisojen avajaiset Budapestissa, onhan Venäjän presidentti tunnetusti innokas judoka ja lajin maailmanliiton kunniapuheenjohtaja. Judomatkallaan Putin tapasi myös Orbánin sekä muutamia muita Unkarin hallituksen avainministereitä.

Tapaamisen päätteeksi kerrottiin hyviä uutisia: EU:n Venäjälle asettamista pakotteista huolimatta maiden kahdenvälinen kauppa kasvaa, vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisäystä on peräti 27 prosenttia edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna.

Orbán on yrittänyt saada EU:n luopumaan pakotteista, joiden hän katsoo vahingoittavan enemmän EU:ta kuin Venäjää. EU lähti pakotelinjalle loppukesästä 2014, kun Venäjän tuki Itä-Ukrainalle alkoi näyttää selvältä. Uusia pakotteita EU asetti Venäjän vallattua Krimin.

 

Putin vahvisti myös, että Venäjä jatkaa poliittisesti aran South Stream -kaasuputkihankkeen valmistelua, mistä se jo kertaalleen luopui EU:n painostuksesta.

Putken tarkoituksena on siirtää venäläistä kaasua uutta reittiä eli Mustanmeren pohjaa pitkin Turkin, Bulgarian, Serbian ja Unkarin kautta Länsi-Eurooppaan ja samalla vähentää toimitusten riippuvuutta Ukrainan kautta kulkevasta putkesta.

Unkarin parlamentti hyväksyi 2014 lain, joka mahdollistaa putken rakentamisen EU:n vastustuksesta huolimatta. South Streamissa venäläinen Gazprom hoitaa sekä energian tuotannon, että siirtoverkot, kun EU:n pyrkimyksenä on niiden eriyttäminen.

Paras uutinen Orbánin hallinnolle oli kuitenkin Putinin lupaus, jonka mukaan unkarilaisen Paksin ydinvoimalan laajennustyöt alkavat ensi vuoden alussa. Hanke on myöhässä kaksi vuotta alkuperäisestä suunnitelmasta.

”EU:n proseduuri kesti kauemmin kuin odotimme ja kauemmin kuin sen olisi pitänyt kestää. Mutta nyt mikään ei voi enää estää investointia”, vahvisti Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó.

EU hyväksyi maaliskuussa Paksin ydinvoimalan laajennuksen. Venäjä rahoittaa 12 miljardin euron hankkeesta 80 prosenttia, ja sen rakentaa venäläinen Rosatom.

Orbánin otteissa hänen vastustajansa näkevät jo mafiavaltion piirteitä.

Neuvostoaikainen Paks on Unkarin ainoa ydinvoimala, ja sen neljä reaktoria tuottavat noin puolet Unkarin energiasta. Unkari ja Venäjä sopivat Paksin laajentamisesta kahdella uudelle reaktorilla jo vuonna 2014, mutta EU otti sen tarkkaan syyniin muun muassa siksi, ettei siitä järjestetty julkista tarjouskilpailua.

Lopulta Unkarin parlamentti julisti sopimusasiakirjat salaisiksi 30 vuodeksi.

Salamyhkäisen ydinvoimalahankkeen on pelätty upottavan Unkarin entistä syvemmälle korruption suohon. Poliitikkojen ja bisneseliitin kytkökset olivat arkea edellistenkin hallitusten kaudella, mutta Orbánin otteissa vastustajat näkevät jo mafiavaltion piirteitä.

Venäjän lähes kokonaan lainoittama ja rakentama ydinvoimahanke sitoo Unkarin tiukasti Venäjän vaikutuspiiriin vuosikymmeniksi.

Unkarissa on parlamenttivaalit keväällä 2018, ja Orbán valmistautuu kolmannelle kaudelle. Hallitus perustelee Paksin laajennusta energiaomavaraisuudella, minkä Orbán on luvannut näkyvän entistä halvempina sähkölaskuina.

Kotitalouksien sähkö- ja kaasulaskujen alentaminen auttoi Orbánin toiselle hallituskaudelle keväällä 2014. Jokaisessa kotitalouksiin tulevassa laskussa kerrotaan, paljonko on kokonaissäästö, jotta kuluttajat muistaisivat olla kiitollisia jo toteutuneista hinnanalennuksista.

”Talouden rooli on palvella politiikkaa, eikä päinvastoin. Orbán uhraa demokratian bisneksen alttarille pysyäkseen vallassa”, Péter Krekó sanoo.

 

Putinin vierailun kanssa samaan aikaan Unkari ajautui diplomaattiseen selkkaukseen Hollannin kanssa. Syynä on Hollannin Unkarin-suurlähettilään Gajus Scheltemanin lehtihaastattelu, joissa tämä väitti, että pääministeri Orbánin hallitus käyttää toimissaan samaa taktiikkaa kuin terroristit. 

Schelteman arvosteli Unkaria muutoinkin kovin sanoin jäähyväishaastattelussa, joka julkaistiin 168 Óra -viikkolehdessä Scheltemanin jäätyä eläkkeelle.

Scheltemanin mukaan Hollanti ei voi olla tukemassa korruptoitunutta järjestelmää, jossa EU:n yhteisestä kassasta maksettava ”raha virtaa paikallisille vallanpitäjille, jotka tekevät sillä, mitä haluavat”.

Vastatoimena Unkari kutsui Hollannin-suurlähettiläänsä kotiin ja on vaikuttanut haluttomalta palauttamaan täysiä diplomaattisuhteita, vaikka virallinen Hollanti on irtautunut Scheltemanin lausunnoista ja pahoitellut asiaa.

”Saman kaltainen selkkaus Unkarilla oli vuosi sitten Venäjän kanssa, kun Putinin hallinto vertasi venäläismediassa Unkarin vuoden 1965 kansannousua CIA:n vallankaappausyritykseen. Tuolloin anteeksipyyntö riitti palauttamaan suhteet normaaleiksi. Nämä kaksi tapausta kuvastavat Unkarin ulkopolitiikan suuntaa”, Péter Krekó sanoo.

”Lähes puolella unkarilaisista on myönteinen mielikuva Vladimir Putinista.”

Unkarilaisista suhtautuu myönteisesti EU:hun yli 60 prosenttia ja Natoon yli 50 prosenttia, mutta Venäjästä vain 20 prosentilla on positiivinen käsitys.

”Siksi on mystistä, että lähes puolella unkarilaisista on myönteinen mielikuva Vladimir Putinista. Putin on Unkarissa melkein yhtä suosittu kuin Viktor Orbán, kun taas Saksan liittokansleri Angela Merkel ei ole lainkaan suosittu”, Péter Krekó sanoo viitaten Political Capitalin helmikuussa tekemään mielipidekyselyyn.

Krekón mukaan Unkarissa on käynnissä eräänlainen Venäjä-kuvan kiillotuskampanja. Tiedotusvälineistä noin 90 prosenttia on jo Orbánin lähipiirin hallussa, ja niiden välittämässä uutisvirrassa Venäjästä ei sanota pahaa sanaa.

Lisäksi Unkarissa arvioidaan olevan 80–100 nettisivustoa, lähinnä blogeja, jotka levittävät Venäjä-myönteistä informaatiota.

Unkarin pirstaleinen oppositio on vaatinut hallitusta tekemään selvityksen Venäjän vaikutusvallasta ja tiedustelutoiminnasta Unkarissa. Parlamentin turvallisuusneuvostossa Orbánin johtamalla Fideszillä on yhden edustajan enemmistö, ja siksi ehdotus on kerta toisensa jälkeen tyrmätty.

 

Péter Krekón mielestä Unkarin nykyhallinnon lempeää suhtautumista Putiniin kuvastaa hyvin se, että viikon takaisella Budapestin vierailullaan Putin sai ”kunniakansalaisen” arvonimen. Sen myönsi Debrecenin yliopisto, jolle Budapest ja Moskova kaavailevat isoa roolia Paksin laajennushankkeeseen liittyen.

Yliopiston on tarkoitus kouluttaa asiantuntijoita ja kehitellä yhteistyössä venäläisten kanssa esimerkiksi isotooppiteknologioiden kaupallisia sovelluksia. Suunnitteilla on myös opetusyhteistyötä ja opiskelijavaihtoa.

Putinin tämänkin kertainen vierailu sekä varsinkin tämän saama ”kunniakansalaisen” arvonimi ovat synnyttäneet paheksuntaa, jopa raivonilmauksia unkarilaisten parissa. Niistä valtamedia ei kuitenkaan kerro, vaan ne on kaivettava yhä harvalukuisemmiksi käyvistä, toistaiseksi vapaista verkkojulkaisuista.