Puhdas hiili tulee, julisti presidentti Trump – ja tätä hän ehkä tarkoitti

Jo nyt aurinkovoima työllistää Yhdysvalloissa enemmän ihmisiä kuin öljy, maakaasu ja hiilivoima yhteensä.

Donald Trump
Teksti
Milka Valtanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Donald Trump korvaa Barack Obaman hallinnon aloittaman puhtaan energian suunnitelman ”puhtaalla hiilellä”.

Trumpin 28. maaliskuuta allekirjoittama presidentin asetus avaa julkiset maa-alueet hiilikaivauksille, poistaa hiilivoiman sosiaalisten vaikutusten ja ilmastovaikutusten arvioinnin liittovaltion politiikasta sekä peruu liudan Obaman kaudella säädettyjä ilmastolakeja.

Trumpin tarkoitus on pysäyttää Obaman ”työpaikat tappava” ilmastopolitiikka, elvyttää hiilivoiman käyttöä, parantaa energiaomavaraisuutta ja synnyttää uusia työpaikkoja.

Tällä hetkellä uusiutuvat energialähteet ovat fossiilisia suurempi työllistäjä Yhdysvalloissa. Pelkästään aurinkovoima työllistää enemmän ihmisiä kuin öljy, maakaasu ja hiilivoima yhteensä.

On epäselvää, kuinka monelle hiilivoiman rajoitusten vapauttaminen synnyttää hyvinvointia.

Osa osavaltioista on ilmoittanut vastustavansa Trumpin energiapolitiikkaa ja pysyvänsä Obaman-aikaisessa puhtaan energian suunnitelmassa. Esimerkiksi Kalifornia on jo hyvän matkaa edellä Obaman energiapolitiikan ympäristötavoitteista.

Uusiutuvista energialähteistä on kehittynyt tehokas ja edullinen tapa tuottaa sähköä, eikä hiili ole niiden rinnalla yhtä kilpailukykyinen kuin ennen.

 

Epäselvää on myös, mitä presidentti tarkoittaa puhuessaan ”puhtaasta hiilestä”.

Trump on viitannut ”puhtaaseen hiileen” aiemminkin. Lokakuussa 2016 hän mainitsi sen vaaliväittelyssä.

”On olemassa sellainen asia, kuin puhdas hiili. Hiili säilyy tässä maassa seuraavat tuhat vuotta”, Trump sanoi.

Video: ABC Newsin video Donald Trumpin ja Hillary Clintonin energialinjauksista vaalikeskustelussa lokakuussa 2016.

Puhtaalla hiilellä voidaan tarkoittaa useita eri asioita, mutta useimmiten sillä viitataan prosessiin, jossa hiilivoimalaitosten synnyttämät päästöt kerätään talteen.

Tämä niin sanottu CCS-teknologia on kuitenkin vasta kehitteillä. Hiilidioksidivapaa energiatuotanto sen avulla on liian kallista. Menetelmän keskeinen ongelma on, ettei vielä ole kyetty ratkaisemaan, mihin kerätyn hiilidioksidin voisi varastoida.

Ensinnäkin varaston tulisi pitää hiilidioksidi pysyvästi erillään ilmakehästä. Esimerkiksi pelkästään Euroopan talousalueella varastoitavia päästöjä syntyisi miljoonia tonneja. Maailmassa ei ole runsaudenpulaa paikoista, joihin kaikki nämä tonnit mahtuisivat.

Mahdollisia varastoja voivat olla esimerkiksi käytetyt öljy- ja kaasukentät tai kivihiilikerrostumat, joiden louhinta on kannattamatonta.

Teoriassa hiilidioksidia voisi varastoida myös valtameriin, mutta sen seurauksista ei tiedetä vielä tarpeeksi.

Suomessa peruskalliosta ei olisi varastoksi.

Energiayhtiö Helenin johtaja Maiju Westergrenin mukaan CCS-teknologiasta on keskusteltu Suomessakin.

Aihe oli esillä energia-alalla 5–10 vuotta sitten ja siitä toivottiin apua ilmastonmuutoksen hillintään. Euroopassa oli myös muutamia pilottihankkeita, mutta kannattavuuden ja varastoinnin ongelmiin ei löytynyt ratkaisuja.

Ilmanlaatuun vaikuttavien hiukkasten ja palamisen seurauksena syntyvien rikki- ja typpioksidien keräämiseen tarkoitettu teknologia kehittyy, mutta toistaiseksi mikään hiilivoimala Euroopassa ei pysty keräämään hiilidioksidipäästöjä talteen edullisesti ja turvallisesti.

”Tekniikka periaatteessa olisi, mutta se ei ole kaupallisessa käytössä. Vaikka Suomessa tehtäisiin tällainen laitos, meillä ei olisi paikkaa minne varastoida hiilidioksidipäästöt”, Westergren sanoo.

Suomen peruskalliosta ei olisi varastoksi, joten päästöt pitäisi kuljettaa esimerkiksi jonnekin Norjan öljykentille.

Westergrenin mukaan on hyvin mahdollista, että ongelmiin keksitään vielä ratkaisu, mutta sen varaan ei voi laskea. Sen sijaan Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, siirrytään käyttämään entistä enemmän uusiutuvia energialähteitä.

 

Yhdysvalloissa on tehty lukuisia ”puhtaan hiilen” kokeiluja, mutta toistaiseksi suurin osa niistä on päättynyt epäonnistumiseen.

Uusinta, Mississippin Kemper-hiilivoimalaitosta alettiin pystyttää vuonna 2010. Sen piti aloittaa toimintansa vuonna 2014 ja maksaa noin 2,4 miljardia dollaria. Nyt laitos on maksanut yli 7 miljardia dollaria, josta satoja miljoonia on valtion apurahaa. Se ei edelleenkään tuota mitään.

Edellinen puhtaan hiilen projekti, FutureGen, kesti yli vuosikymmenen mutta ei koskaan valmistunut. Se kävi niin kalliiksi, että sekä George W. Bushin että Obaman hallinnot leikkasivat siltä valtion tuet.

Sen sijaan energiayhtiö NRG:n Petra Nova -voimalaprojekti Texasissa on poikkeus puhtaan hiilen projektien joukossa. Petra Nova on alkanut tuottaa tulosta. Se on valmistunut suunnilleen tavoiteajassa ja -budjetissa ja on ensimmäinen toimiva CCS-teknologiaa käyttävä sähköntuottaja.

Voimala ottaa talteen 90 prosenttia tuottamistaan hiilidioksidipäästöistä ja pumppaa ne osittain omistamaansa öljykenttään. Tekniikka lisää öljyntuotantoa, jonka on tarkoitus kattaa Petra Novan kustannuksia.

Trumpin mukaan ilmastonmuutos on Kiinan salajuoni.

Petra Novan kaltaisten laitosten rahoittaminen ja kehittäminen voi olla järkevää, jos tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Tähän tavoitteeseen myös Yhdysvallat on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa.

Trump ei viitannut sopimukseen uudessa ympäristöpoliittisessa linjauksessaan mutta on aiemmin julkisesti väittänyt ilmastonmuutosta Kiinan salajuoneksi.

Jos yllä oleva tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

Kukaan ei tiedä, mitä Trump tarkoittaa puhtaalla hiilellä. Jos Yhdysvallat vetäytyy uusiutuvien energialähteiden tai esimerkiksi oraalla olevien CCS-teknologian kaltaisten menetelmien kehittämisestä, se voi jäädä juuri Kiinan jalkoihin.

Kiina on päättänyt kääntää globaalin muutoksen fossiilisista energianlähteistä uusiutuviin omaksi voitokseen.

Puhtaan energian edelläkävijänä Kiina saisi haltuunsa globaalit markkinat ja pääsisi päättämään teollisuudenalan sääntelystä omaksi edukseen.