Prigožinin kapina saattaa nopeuttaa Putinin kauden päättymistä: ”Valtarakennelma voi alkaa löystyä ja hajota”
Ukrainaa on nyt entistä tärkeämpi tukea ja läntistä sotilasapua pitää lisätä, sanoo Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.
Palkka-armeija Wagnerin johtaja Jevgeni Prigožin on saattanut panna liikkeelle voimia, jotka käynnistävät Venäjällä sisäisen muutoksen, arvioi Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.
”Näen, että tämä tapahtuma on heikentänyt Putinin arvovaltaa ja poliittista asemaa, ja ehkä nopeuttanut hänen valtakautensa päättymistä. Mutta tämäkin johtopäätös on hyvin spekulatiivinen. Tapahtuma on niin tuore, että kovin selkeiden ja yksiselitteisten johtopäätösten tekeminen on todella vaikeaa ja riskaabelia”, Himanen sanoo.
”Tässä on elementtejä, jotka saattavat viitata siihen, että valtarakennelma alkaa löystyä ja hajota. Silloin jotain tapahtuu.”
Prigožinin johtama palkka-armeija Wagner nousi viikonloppuna kapinaan, jonka presidentti Vladimir Putin tuomitsi kovasanaisesti.
Himasen oma johtopäätös tämänhetkisten tietojen pohjalta on se, että Ukrainaa on entistä tärkeämpi tukea ja lisätä läntistä sotilasapua.
”Ja nimenomaan sellaista tehokkaampaa ja kaukovaikutteisempaa aseistusta, josta on väännetty kättä”, hän sanoo.
”Tarvitaan strategista kärsivällisyyttä. On syytä katsoa, mitä lähitulevaisuudessa ja lähiviikkoina tapahtuu, eikä kiirehtiä liian pitkälle meneviin johtopäätöksiin.”
Himanen uskoo Prigožinin tienneen, että hänen joukkonsa eivät riittäisi Moskovan valtaamiseen. Yksi mahdollinen tulkinta on, että Prigožin on puolustanut joukkojensa asemaa.
”Prigozin ja hänen lähin miehensä Dmitri Utkin, joka ilmeisesti johti tätä saattuetta Moskovaan, tietysti tiesivät hyvin tarkkaan, että ei Moskovaa tai Kremliä vallata ja Moskovaa hallita muutamalla tuhannella miehellä”, Himanen sanoo.
”Silloin herää kysymys siitä, mikä Prigožinin viimekätinen tavoite oli. Oliko se pyrkimys pelastaa Wagner-joukot tilanteessa, jossa oli tiedossa, että se yhdistetään asevoimiin tai alistettaisiin asevoimien komentoon heinäkuun alussa?”
Prigožin sanoi maanantaina julkaisemassaan ääniviestissä, että Moskovaan suunnanneen marssin tavoitteena ei ollut kaapata valtaa Venäjän johdolta. Hänen mukaansa tarkoituksena oli vastata epäoikeudenmukaiseen kohteluun ja turvata Wagnerin olemassaolo.
”Käännyimme ympäri estääksemme venäläisten sotilaiden verenvuodatuksen”, Prigožin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Himanen pohtii, mitä Kremlin sisäpiiri sekä Venäjän asevoimat ja turvallisuuspalvelut ajattelevat Prigožinin toimista.
”Iso kysymys tässä nyt on se, että millä tavalla, jos mitenkään, tämä lauantain näytelmä vaikuttaa Ukrainan sodan kulkuun. Siihen on varhaista vastata, koska nämä vaikutukset eivät välttämättä ole välittömiä.”
Himasen mukaan Prigožin on hankkinut itselleen sankarillisen ja karismaattisen johtajan aseman olemalla läsnä rintamalla ja kritisoimalla sodan johtoa nimellä mainiten.
”Sellainen viestintähän saa vastakaikua rintamalla olevien sotilaiden joukossa. Tällä voi olla merkitystä Ukrainan sodan kulun kannalta, mutta vaikutus on epäsuora, eikä tapahdu välittömästi vaan vähitellen”, hän sanoo.
”Onko Prigožin paljastanut Venäjän asevoimien riveissä jotain heikkouksia, jotka heijastuvat mahdollisesti rintaman tapahtumiin ja siihen, miten Venäjä sotaansa käy?”
Yksi avoimista kysymyksistä on se, miksi turvallisuusviranomaiset eivät pysäyttäneet Prigožinia. Himanen on varma siitä, että he olisivat voineet halutessaan toimia näin.
Hän muistuttaa, mitä Prigožin onnistui tekemään.
”Hän tuli Donin Rostoviin ilman mitään vastarintaa ja otti fyysisesti haltuunsa kaupungin sekä eteläisen sotilaspiirin esikunnan, joka on keskeinen komentokeskus Ukrainan sodan kannalta.”
Myös monet muut julkisuuteen tulleista tiedoista ovat Himasen mukaan epävarmoja. Esimerkiksi Prigožinin lähteminen Valko-Venäjälle perustuu Kremlin tiedottajan kertomaan, hän huomauttaa.
”Meillä ei ole riippumattomia lähteitä sen varmistamiseen.”
”Nyt annettiin myös ymmärtää, että Prigožinin kanssa tehtyyn diiliin voi sisältyä ajatus hänen vaatimuksistaan puolustusministeri Šoigun ja yleisesikunnan päällikkö Gerasimovin syrjäyttämisestä ja korvaamisesta toisilla ihmisillä. Se on kuitenkin eniten heikolla pohjalla oleva osa näistä julkisesti käytettävissä olevista tiedoista”, Himanen sanoo.
Yhdysvaltojen entinen Venäjän-suurlähettiläs Michael McFaul arvioi sunnuntaina Twitterissä, että Putin olisi tappion tullen valmis neuvottelemaan, toisin kuin aiemmin on ajateltu.
Himanen oli suurlähettiläänä Moskovassa samaan aikaan McFaulin kanssa ja kertoo tutustuneensa häneen sinä aikana.
”McFaulin viesti on mielestäni suunnattu Bidenin hallinnolle: älkää asettako pidäkkeitä Ukrainan sotilaallisille toimille. Jos laitetaan lisää painetta, Putin on valmis perääntymään”, Himanen sanoo.
”Mielestäni Putin on satsannut tulevaisuutensa tähän sotaan. Hän ei ole jättänyt itselleen muuta vaihtoehtoa kuin sodan voittaminen. Kun hän lopullisesti häviää tämän sodan, silloin hänen valtakautensa on myös tuomittu loppumaan.”
Päivitys 26.6.2023 klo 20.15: Täydennetty tiedoilla Prigožinin julkaisemasta ääniviestistä.