Poliittiset päättäjät pitäisi seuloa kuten tavalliset työntekijät, professori sanoo
Professori Brian Klaas tapasi korruptoituneita vallankäyttäjiä ja yritti ymmärtää, miten valta turmelee ja mitä länsimaissa pitäisi siitä oppia.
Harva politiikan tutkija on haastatellut afrikkalaisen diktaattorin tytärtä, jonka isä syötti vastustajansa krokotiileille. Tai ottanut hiihtotunnin entiseltä diplomaatilta, joka ehdotti, että Bagdadissa Saddam Husseinin kaatumisen jälkeen ryöstelleet pitäisi yksinkertaisesti ampua.
Amerikkalainen kansainvälisen politiikan professori Brian Klaas, 36, on tehnyt näin ja tavannut myös yli 500 muuta vaikutusvaltaista ihmistä eri puolilla maailmaa vuodesta 2011 lähtien. Heidän joukossaan on hirmutekoihin syyllistyneitä diktaattoreita mutta myös alemman tason korruptoituneita vallankäyttäjiä.
Kenttätyön avulla Klaas on yrittänyt ymmärtää, mitä tällaisten ihmisten päässä liikkuu.
”Tietenkin useimmat heistä valehtelevat ja peittelevät tekojaan. Mutta tapa, jolla he sen tekevät, on kiehtova ja paljastava. Monet heistä ovat äärimmäisen viehättäviä, nokkelia, hauskoja, jopa ystävällisiä henkilökohtaisella tasolla”, Klaas kuvailee tapaamisiaan sähköpostitse.
”Mutta he eivät ole normaaleja. Minua alkoi kalvaa kysymys, miten nämä ihmiset päätyivät valtaan, ja olivatko he ensin hyviä ennen kuin muuttuivat pahoiksi.”
Tietokirjassaan Paha valta – Kuinka se muuttaa meitä kaikkia (Atena, 2022) Klaas pohtii, miksi itsevarmat, röyhkeät ja totuutta muuntelevat ihmiset ovat yliedustettuina johtotehtävissä. Vastaus on monimutkainen, ja selittäviä tekijöitä Klaas on kaivanut esimerkiksi neurotieteestä, sosiologiasta, evoluutiopsykologista ja jopa biologiasta.
Klaasin päätelmät ovat kuitenkin yksinkertaisia.
Valta kiehtoo vallanhaluisia, olipa kyse paikasta asunto-osakeyhtiön hallituksessa tai valtion johdossa. Valta myös vääristää sitä hallussaan pitävien moraalia – ja jopa muuttaa ihmisen aivokemiaa.
Brian Klaas asuu Etelä-Englannissa ja toimii apulaisprofessorina University College Londonissa. Hän kolumnoi Washington Postissa ja juontaa Power corrupts -podcastia.
Varsinkin kolumneissaan Klaas on käsitellyt presidentti Donald Trumpin hallinnon korruptiota ja demokratian rakenteiden murenemista Yhdysvalloissa. Klaas on kirjoittanut Trumpista myös kirjan: Despot’s Apprentice: Donald Trump’s Attack on Democracy. Viime vuonna häneltä ilmestyi Corruptible, joka suomennettiin nimellä Paha valta. Siinä Klaas ei edes mainitse Trumpia.
”Olen kirjoittanut satojatuhansia sanoja siitä, että Trump on yksi maailman vaarallisimpia miehiä. Halusin, että uusin kirjani olisi ajaton, ja ajatuksiani vallasta voisivat lukea myös ne, jotka ajattelevat politiikasta eri tavalla kuin minä, esimerkiksi republikaanit Yhdysvalloissa”, Klaas perustelee.
Klaas on ajan hermolla. Demokratia taantuu kaikkialla, ja autokratia on nousussa. Ilmiö on tuttu myös Euroopassa.
Esimerkiksi pääministeri Viktor Orbánin Unkari on jo vuosia ollut enää ”osittain vapaa” demokratia Freedom House -järjestön tekemissä vertailuissa. Euroopan parlamentti ei enää pidä maata täytenä demokratiana, vaan siitä on tullut eräänlainen ”vaaliautokratia”, jossa vaaleja kyllä järjestetään, mutta demokratian normeja ei noudateta.
Unkari on EU:ssa ja hyötyy jäsenyydestä valtavasti, mutta Orbán taistelee Brysseliä vastaan ja pitää sitä vihollisena. Samassa sarjassa Unkarin kanssa painivat myös EU-tulokkaat, esimerkiksi Serbia ja Albania.
Klaasin mukaan ”petoa ei voi rauhoitella loputtomiin” ja toivoa, että siitä tulisi ystävä. Autoritäärinen johtaja jatkaa viholliskuvan rakentamista, koska se on osa hänen hallintojärjestelmäänsä.
”Demokratiat ovat liian kauan toimineet automaattiohjauksella. Viimeistään nyt pitäisi valpastua”, Klaas sanoo.
Klaasin mielestä 2000-luvun suuri poliittinen taistelu käydään demokratian ja autoritaarisuuden välillä. Hänestä ainoa tapa voittaa tämä taistelu on ottaa periaatteellinen kanta korruptoituneita diktaattoreita vastaan.
”Eurooppa kohtaa tällä hetkellä diktatuurien todelliset seuraukset. Autoritääriset järjestelmät houkuttelevat yleensä kaikkein huonoimpia, politiikassa aivan vääristä syistä olevia ihmisiä. Lopulta kansalaisilla ei ole mitään mekanismia päästä heistä eroon.”
Klaas kirjoittaa vauhdikkaasti, vaikka hänen esittelemänsä tosiasiat ovat masentavia.
Epäpätevät ja öykkärit nousevat korkealle itsevarmuutensa avulla. Valta korruptoi, ja ennen pitkää tuhoaa myös ne hyvät ominaisuudet, joiden ansiosta ihminen valittiin johtoon.
Esimerkistä käy vaikkapa Etiopian pääministeri Abiy Ahmed, joka solmi rauhan Eritrean kanssa ja sai siitä Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2019. Nyt hän näännyttää ihmisiä nälkään, jotta saisi levottoman alueen kuriin.
”Vallassa olevan ei yksinkertaisesti tarvitse enää välittää mitä muut hänestä ajattelevat. Myös kyky tuntea empatiaa muita ihmisiä kohtaan alkaa heiketä ja riskinottokyky kasvaa”, Klaas sanoo kirjassaan.
Klaasin mukaan vikaa on myös meissä tavallisissa ihmisissä. Hänen mukaansa aivomme ovat jämähtäneet kivikaudelle, ja siksi johtajien valinta ei ole niin rationaalista kuin itse luulemme. Ihmiset väittävät rakastavansa demokratiaa, mutta he rakastavat omaa puoluettaan hieman enemmän. Huonot järjestelmät kärjistävät ongelmia entisestään.
Sveitsissä tehdyssä kokeessa lapsille näytettiin kaksi kasvokuvaa, ja lapsia pyydettiin valitsemaan niistä jompikumpi mielikuvituslaivansa kapteeniksi. Lapset eivät tienneet, että kasvoista toinen oli Ranskan presidentinvaalien voittaja, toinen häviäjä. Silti he valitsivat voittajan laivansa kapteeniksi.
”Vaikka valitamme johtajistamme, meidän on ainakin demokratioissa myönnettävä, että me itse valitsimme heidät johtoon”, Klaas sanoo.
Mistä sitten löytäisimme johtopaikoille hyviä ihmisiä, jotka olisivat immuuneja vallan turmelukselle?
Brian Klaas esittelee kirjassaan listan hyviä neuvoja, jotka auttavat valitsemaan parempia johtajia. Esimerkiksi rekrytointia tulisi parantaa ja johtavia tehtäviä kierrättää. Klaasin mielestä on hämmentävää, että meillä on taipumus seuloa ihmisiä mataliin mutta ei korkeisiin työtehtäviin.
”Useimmat yritysten alemmat työntekijät käyvät läpi tiukan seulan, mutta huipulla olevat eivät. Tämä tulisi kääntää toisinpäin”, Klaas sanoo.
Samaa neuvoa Klaas soveltaisi myös poliittisia päättäjiä valittaessa.
”On hullua, että ihmiselle annetaan ydinaseet, mutta hänelle ei tehdä minkäänlaista psykologista tarkastusprosessia”, Klaas sanoo.
”Esimerkiksi Trump ei selvästikään ymmärtänyt koko presidenttikautensa aikana, miten Nato toimii.”