Pian voit ehdottaa lakeja EU:lle - toimi näin
Euroopan parlamentti sai madallettua kansalaisten kynnystä ehdottaa uusia EU-lakeja. Jokaiselle kansalaisaloitteelle taataan myös julkinen kuuleminen.
Greenpeace ja kansainvälinen kampanjaverkosto Avaaz luovuttivat ensimmäisen kansalaisaloitteen EU-komissiolle 9. joulukuuta. Aloitteessa vaaditaan geenimuunnellun viljelyn lopettamista EU:ssa. Kuvassa taiteilija Kurt Wenner ja 3DFarm-teos Brysselissä. Kuva Yves Logghe / AP / Lehtikuva.
Euroopan parlamentti hyväksyi eilen Strasbourgissa kansalaisaloitetta koskevat säännöt. Tekstin puolesta äänesti 628 edustajaa, sitä vastusti 15 ja 24 äänesti tyhjää.
Kun valtakunnassa on lähes 500 miljoonaa eurooppalaista, on selvää, ettei kaikkien ääni kanna yhtä kauas. Yksi helpotus osallistuvan demokratian vajeeseen voi olla Euroopan kansalaisaloite.
Uudistus sisältyy vuosi sitten hyväksyttyyn Lissabonin sopimukseen. Sopimus määritteli kansalaisaloitteen hyvin väljästi. Uutta EU-lainsäädäntöä voi komissiolle ehdottaa ”ei vähemmän kuin miljoona kansalaista”, ja heidän on tultava ”merkittävästä määrästä jäsenvaltioita”.
Euroopan parlamentin tavoite oli, että aloitteen teosta tulee kansalaisille mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista.
Parlamentin ansiosta kansalaisaloitteen voi tehdä, kun nimiä on koossa vähintään seitsemästä jäsenmaasta, eli neljäsosasta jäsenmaita. EU-komission ja neuvoston kanta on ollut, että miljoonan nimen aloitteessa on oltava allekirjoituksia vähintään yhdeksästä jäsenvaltioista.
Lisäksi EU-komission on tarkistettava aloitteen muodolliset kriteerit jo ennen nimien keräämistä, ei vasta sen jälkeen, kun allekirjoituksia on kerätty 300 000 kappaletta.
Komissio julkaisee myös parlamentin toivomuksesta oppaan, perustaa yhteyspisteen ja antaa ilmaisen ohjelman käyttöön verkossa tapahtuvaa nimienkeruuta varten.
”Näkökulmia keskusteluun”
Kansalaisvaikuttamisen kannalta suuri edistysaskel on se, että EU-komission ja parlamentin on järjestettävä julkinen kuuleminen kaikille miljoonan allekirjoituksen keränneille aloitteille. Se lisää myös aloitejärjestelmän avoimuutta.
”Tämä pakottaa EU-instituutiot oikeasti kuuntelemaan, mitä allekirjoittajilla on ehdotettavanaan. Samalla komission on perusteltava mahdollinen kielteinen kanta allekirjoittajille perusteellisesti”, ALDE-ryhmän varjoraportoijana toiminut europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki iloitsi keskiviikkona.
Jäätteenmäen mukaan kansalaisaloitteet voivat tuoda uusia näkökulmia keskusteluun, vaikka kaikki ehdotukset eivät saakaan taakseen riittävää kannatusta.
Epäselväksi jäi vielä se, voiko kansalaisaloitteella ehdottaa muutoksia EU:n perussopimuksiin. Sen muuttamista vaatisi esimerkiksi Euroopan parlamentin istuntojen siirtäminen Strasbourgista kokonaan Brysseliin.
”Kansalaisilla on nyt sama poliittisen aloitteen oikeus kuin meillä täällä parlamentissa ja neuvostossa. Nyt on kansalaisten vastuulla toimia”, kansalaisaloitemietinnön toinen esittelijä, ranskalainen EPP-ryhmän europarlamentaarikko Alain Lamassoure totesi eilen Strasbourgissa.
”Kansalaiset voivat nyt ensimmäistä kertaa tulla yhteen ja kertoa, teemmekö tätä työtä oikein”, sanoi toinen esittelijöistä, unkarilainen Zita Gurmai S&D-ryhmästä.
”Me todella tarvitsemme tätä.”
Jos haluat tehdä Euroopan kansalaisaloitteen, toimi näin
- Kootkaa vähintään seitsemän jäsenmaan kansalaisista muodostuva ryhmä ja rekisteröikää aloitteenne EU-komissiossa.
- Aloittakaa nimien keruu joko paperilla tai verkossa sen jälkeen, kun EU-komissio on alustavasti hyväksynyt sen täyttävän peruskriteerit.
- Kerätkää tarvittavat miljoonaa allekirjoitusta 12 kuukauden sisällä.
- Pitäkää huoli, että nimiä on vähintään yhdestä neljäsosasta jäsenmaita ja jokaisella maalla on tarvittava minimimäärä allekirjoituksia (vähimmäismäärä lasketaan kertomalla jäsenvaltion europarlamentaarikkojen määrä 750:llä).
- Tarkistakaa, että kaikki allekirjoittaneet ovat EU:n kansalaisia ja tarpeeksi vanhoja äänestämään Eurooppa-vaaleissa.
- Kun EU-komissio on saanut aloitteen, sen on ilmoitettava kolmen kuukauden aikana, voiko se esittää uutta lakia, ja sen on myös perusteltava päätöksensä julkisesti.
- Neuvoston on tarkoitus hyväksyä uusi lainsäädäntö lähiviikkoina. Sen jälkeen jäsenmailla on vuosi aikaa saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöään; kansalaisaloitteita voi panna alulle vuoden 2012 alusta.