Pekka Haavisto: Talebanien kanssa neuvoteltava
Kansanedustaja Pekka Haaviston mielestä sotilaiden määrän lisääminen ei tuo sopua Afganistaniin.
Pekka Haavisto on eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien jäsen. Hän on toiminut YK-tehtävissä muun muassa Afganistanissa, Irakissa ja Sudanissa. Kuva Paula Kukkonen / SKOY
Neljä suomalaista rauhanturvaajaa haavoittui Pohjois-Afganistanissa 3. lokakuuta. Onko Suomi joutunut sisällissodan osapuoleksi eli Afganistanin hallituksen vastustajien vastustajaksi, kuten kenraali Gustav Hägglund on sanonut, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr)?
”Minusta YK:n mandatoimaa rauhanturvaoperaatiota ei voi kutsua sisällissodan osapuolena olemiseksi. Tilanne on kuitenkin käynyt siviileille kestämättömäksi. He ovat jääneet afgaanitaistelijoiden ja rauhanturvaajien voimakkaan aseellisen kahakan väliin.”
Onko mieltä, että Suomi pitää 200 sotilastaan kaoottisessa maassa?
”Yksi rauhanturvaoperaation osanottajamaa ei voi tehdä ratkaisuja operaation jatkumisesta. Mutta minusta käy koko ajan selvemmäksi, ettei operaatio tuo poliittista ratkaisua Afganistaniin. Väkivalta on levinnyt maan eteläosista myös aiemmin rauhallisempiin pohjoisosiin. Tilanne muuttuu koko ajan vaarallisemmaksi, ellei tehdä muuta kuin jatketaan rauhanturvatoimintaa.”
Nato-johtoisen operaation komentaja, kenraali Stanley McChrystal kaipaa lisäjoukkoja.
”Tarkoitus on kai osoittaa, että kaikki keinot käytetään tavoitteen saavuttamiseksi. En kuitenkaan usko, että se toimii. Siellä on jo nyt yhtä paljon ulkomaalaisia joukkoja kuin oli neuvostomiehityksen aikaan.”
Mitä pitäisi tehdä rauhanturvaamisen lisäksi?
”Presidentinvaalien tukeminen oli tärkeää. Tärkeää on myös tukea, kaikista puutteistaan huolimatta, presidentti Hamid Karzain hallintoa sekä kouluttaa sen sotilaita ja poliiseja. Minusta tulisi myös aloittaa neuvottelut niiden opposition edustajien kanssa, jotka pitävät tiettyjä alueita pysyvästi hallussaan. Karzain hallitus on menettänyt otettaan. Se kontrolloi nyt pienempää aluetta kuin 2002.”
Voiko opposition kanssa neuvotella?
”Pohjoisessa valtaa pääasiassa pitävien ’sotaherrojen’ ja heimopäälliköiden kanssa voi mielestäni neuvotella. Etelässä taas on erilaista taleban-oppositiota. Ainakaan maanviljelijätalebaneilla ei ole mitään tekemistä kansainvälisen terrorismin tai Al-Qaidan kanssa.”
Kai myös jyrkän linjan talebanien kanssa pitää keskustella?
”Kaikkien halukkaiden kanssa on keskusteltava. Yhteydenpitoon jyrkimpien talebanien kanssa saattaa löytyä linkkejä. Esimerkiksi Saudi-Arabia tarjoutui noin vuosi sitten välittäjäksi. Käsittääkseni kaikki tiet neuvotteluyhteyksien avaamiseksi ovat kuitenkin tutkimatta. Karzain hallintoa voi moittia siitä, ettei se käyttänyt etsikkoaikaansa. Uusi hallinto ei aloittanut vuoropuhelua osapuolten välillä. Se uskoi, että maa saadaan kontrolliin lännen tuella. Niin ei käynyt.”
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) on ehdottanut teitä EU:n Afganistan-sovittelijaksi. Eteneekö hanke?
”Muodollista etenemistä ei ole tapahtunut, mutta sovittelijan henkilöys on toisarvoista. Tärkeää oli se, että rauhanturvaoperaatioon osallistuvan maan konservatiivipoliitikko sanoi, ettei ongelma ratkea rauhanturvaamisen keinoin. Häkämiehen diplomaattinen viesti on mennyt perille lännessä.”
ISAF-operaatio
- tavoite: tukea Afganistanin hallitusta turvallisuuden, jälleenrakentamisen ja demokratian vahvistamisessa
- alkoi YK:n turvaneuvoston päätöksellä joulukuussa 2001
- johtovastuu Natolla
- 67 000 sotilasta yli 42 maasta
- suomalaisia noin 200