Päivän kuva: Tšernobyl ei ole historiaa 24 vuodenkaan jälkeen

Tšernobyl
Teksti
Netta Vuorinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Indonesialainen ympäristöaktiivi pitelee julistetta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden uhrista. Jakartassa osoitettiin viikonloppuna mieltä ydinvoimaa vastaan. Kuva Dita Alangkara / AP / Lehtikuva

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tulee tänään kuluneeksi 24 vuotta. Vuonna 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa räjähtänyt ydinreaktori päästi taivaalle suuret määrät radioaktiivista ainetta.

Denis Zabarin on yksi niistä, jotka ansaitsevat leipänsä kierrättämällä turisteja nykyisin suljetun ydinvoimalan alueella. Viime päivinä Tšernobylin porteille on alkanut ilmaantua kukkasia.

”Kimppuja tuovat ihmiset, jotka asuivat ennen täällä päin. He ovat Tšernobylin veteraaneja”, Zabarin sanoo.

Nykyisin onnettomuusalueen ympäristö on autio. Parin kilometrin päässä ydinvoimalasta sijaitseva Prypjatin kaupunki on siitä malliesimerkki: hylätyt neuvostoaikaiset kerrostalokorttelit rapistuvat silmissä. Aikanaan alueelta evakuoitiin 116 000 ihmistä. Tyhjiä rakennuksia ei kuitenkaan voi purkaa.

”Jos rakennukset purettaisiin, niistä irtoava radioaktiivinen aine leviäisi ympäri Eurooppaa”, Denis Zabarin kertoo. ”Tällä hetkellä on mahdollista vain odottaa, että talot sortuvat kymmenessä tai viidessätoista vuodessa. Yksi kaupungin kouluista on romahtanut itsekseen.”

Reaktori on edelleen uhka

Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš piti tänään puheen, jossa hän varoitti Tšernobylin reaktorin olevan edelleen uhka paitsi Ukrainalle myös Euroopalle.

Räjähtänyt reaktori suljettiin marraskuussa 1986 suojakuoren sisään, mutta vuosien saatossa kuori on rapautunut. Reaktorin sisään päässyt vesi on lisännyt uuden räjähdyksen ja ydinketjureaktion riskiä, mutta suojakuorta on sittemmin tilkitty ja vahvistettu teräspalkeilla. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on suunnitellut uuden suojakuoren rakentamista jo vuosia, mutta teoriasta ei ole vielä päästy käytäntöön asti.

Presidentti Janukovytšin mukaan yli 2 miljoonaa ihmistä kärsii edelleen ydinsäteilyn aiheuttamista sairauksista.

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden kuolleisuusluvut vaihtelevat. Venäjän tiedeakatemia on arvioinut jopa yli 200 000 ihmisen menehtyneen ennen aikojaan ydinsäteilyn vuoksi. Greenpeacen mukaan vastaava luku on 93 000 – 140 000 kuollutta, Säteilyturvakeskus Suomessa puhuu muutamasta tuhannesta.

Uhka tai ei, ydinvoima näyttää yhä olevan osa maailman energiantuotannon tulevaisuutta. Viime viikolla hallitus päätti esittää eduskunnalle luvan myöntämistä kahden uuden ydinreaktorin rakentamiseksi Suomeen. Keskustelu puolesta ja vastaan käy vilkkaana sekä internetissä että yleisönosastokirjoituksissa.

Tšernobylin onnettomuuden vuosipäivänä on myös osoitettu mieltä ydinvoimaa vastaan muun muassa Indonesiassa, Turkissa ja Saksassa. Myös Suomessa aiotaan protestoida hallituksen ydinlupaehdotusta. Ydinvoimaa vastustavat aktiivit aikovat järjestää mielenosoituksen 8. toukokuuta Helsingin Rautatientorilla.

Lähteet: AP, Deutsche Welle, Wikipedia, Ydinvoima.fi