Päästörajoitukset eivät ole toimineet - ilmakehässä nyt ennätysmäärä hiilidioksidia
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut korkeammalle kuin on koskaan mitattu. Pitoisuuden kasvu on yhä kiihtynyt huolimatta kansainvälisistä sopimuksista ja pyrkimyksistä rajoittaa päästöjä.
Tehtaiden hallitsema maisema Intiassa joulukuussa 2010. Kuva Channi Anand / AP / Lehtikuva.
Ennätystaso mitattiin toukokuussa Mauna Loan mittausasemalla, joka sijaitsee Tyynellämerellä 4000 metrin korkeudessa. Asemaa pidetään maailman luotettavimpana mittauspaikkana.
Toukokuussa mitattu taso on 394,79 ppm (parts per million), joka on 1,6 ppm korkeampi kuin vuotta aiemmin. CO2-raportti-nettijulkaisun uutisoima ennätys pohjaa Yhdysvaltain hallituksen julkaisemiin ennakkotietoihin.
Viime vuosikymmenten ajan kasvu on ollut tasaista, jopa kiihtyvää. Vuoden 1990 Kioton ilmastosopimuksen jälkeen tapahtunut kasvukäyrän pieni tasanne lukeutuu pääosin Itä-Euroopan taloudellisen murroksen ansioksi. Edes maailmantalouden taantuma vuonna 2008 ei saanut hiilidioksidipitoisuuden kasvua kuriin.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus Mauna Loan mittausasemalla vuosina 1981-2011. Pystyakselin yksikkö on ppm (parts per million).
Kriittinen raja lähellä
Tällä kasvuvauhdilla monien tutkijoiden kriittisenä pitämä hiilidioksidin 400 ppm:n raja saavutetaan jo parissa-kolmessa vuodessa. YK:n Cancunin ilmastokokouksessa 2010 rajaksi asetettu kahden asteen lämpötilan nousu ylitetään paljon arvioitua aiemmin. Cancunissa raja-arvona ollut hiilidioksidiekvivalentti 450 ppm sisältää myös muut kasvihuonekaasut.
Maailman energiajärjestön IEA:n tilaston mukaan viime vuonna maailman energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ylittivät 30,6 gigatonnia, joka on historian korkein luku.
IEA arvioi, että lämpötilan kriittisen nousun välttämiseksi hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt pitäisi lukita lähes nykytasolle eli 32 gigatonniin vuonna 2020. Tavoite on utopistinen ennen kaikkea Kiinan ja Intian voimakkaan talouskasvun vuoksi.
Myös Fukushiman ydinvoimalakatastrofin vaikutukset voivat kasvattaa välittömiä hiilidioksidipäästöjä tulevina vuosikymmeninä. Myös Saksan päätös ydinvoimasta luopumisesta vuoteen 2022 mennessä lisännee hiilivoiman käyttöä. On vielä epäselvää, kuinka paljon maan energiantarpeesta pystytään kattamaan uusiutuvilla energialla.
IAE arvioi, että energiantuotannon päästöistä 80 prosenttia on jo lyöty lukkoon, koska ne tulevat voimaloista, jotka ovat jo käytössä tai rakenteilla. IEA:n pääekonomisti Fatih Birol arvioi toukokuun lopussa, että voimalainvestoinnit ovat vakava takaisku maapallon ilmaston lämmönnousun rajoittamiselle.
Hiilivoima tuottaa maailman hiilidioksidipäästöistä 44 prosenttia, öljy 36 ja kaasu 20 prosenttia.
Kiina-ilmiö näkyy
Eniten CO2-päästöt ovat viime vuosina kasvaneet kehittyvissä talouksissa, ennen kaikkea Kiinassa ja Intiassa. Maista suurin hiilidioksidin tuottaja on Kiina, joka on ohittanut USA:n. Tämä on maan talouskasvun syytä, ja osansa tekee myös länsimaiden tavarantuotannon siirtyminen Kiinaan.
Henkilöä kohti laskettuna suurista talouksista selvästi tuhlaavaisin on kuitenkin edelleen USA, jossa CO2-päästöt ovat 19 tonnin luokkaa henkilöltä kohden. Kiinan vastaava lukema on alle kolmasosa tästä eli 5,8 tonnia ja Intian noin 1,5 tonnia.
OECD-maiden keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli viime vuonna noin kymmenen tonnia henkilöä kohden.