Häirikön hyöty on lyhytaikainen

Riittävän häikäilemätöntä valtiota on hankala pakottaa elämään siivosti. Siksi moni ei usko kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksiin esimerkiksi ilmastotyössä.

Profiilikuva
pääkirjoitus
Teksti
Matti Kalliokoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja.

Joskus parikin päivää on pitkä aika. Tämän viikon alussa tehty ennuste siitä, millaiseksi tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajalla kehittyy, voi olla viikon lopulla jo pahasti pielessä.

Toivottavasti suuria yllätyksiä ei kuitenkaan tule, sillä yleensä nopeat käänteet ovat käänteitä kohti huonompaa. Olojen rauhoittuminen ja jännitteiden purkaminen vaativat aikaa. Puuttuminen rakenteisiin, jotka auttavat käyttämään yksittäisiä ihmisiä nappuloina julmassa pelissä, on vielä paljon suurempi urakka.

Valko-Venäjän toiminta on hyvä esimerkki siitä, mikä saa valtion aiheuttamaan ongelmia naapurilleen. Kokemus osoittaa, että käyttäytymällä huonosti saa huomiota osakseen. Jos alkaa häiriköidä oikein kunnolla, saattaa hetkellisesti parantaa omia neuvotteluasemiaan. Silloin voi vaatia itselleen myönnytyksiä, jotta jatkossa käyttäytyisi paremmin.

Kovin pitkälle tuollainen lähestymistapa ei kanna, mutta tuskin Valko-Venäjää yksinvaltaisesti johtava Aljaksandr Lukašenka tavoittelee valtiomiespalkintoja. Hän haluaa pysyä vallassa. Keinot valitaan sen mukaan.