Ottaako Kreikka drakman takaisin?
Ateenalaismies luki maanantaina 7. marraskuuta lehtijuttua pääministeri Georgios Papandreoun erosta. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.
Kreikalla erääntyy joulukuussa maksettavaksi 6,5 miljardia euroa ulkomaisia lainoja, mutta valtion kassassa ei ole rahaa. Euroalueen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja talouskomissaari Olli Rehn korostavat, että uuden hallituksen on sitouduttava kaikkiin tukipaketin ehtoihin ennen seuraavan kahdeksan miljardin euron lainaerän maksamista.
Euroopassa varaudutaan kuitenkin myös Kreikan mahdolliseen eroon rahaliitosta. Saksalainen huippuekonomisti, müncheniläisen IFO-taloustutkimuslaitoksen johtaja Hans-Werner Sinn korostaa, että perusongelmat ovat ennallaan – Kreikka on ylivelkaantunut ja se on menettänyt kilpailukykynsä. Sinnin mukaan Kreikka pääsee jaloilleen vasta sitten, kun se on luopunut eurosta ja siirtynyt takaisin omaan valuuttaan, jonka arvo devalvoidaan.
”Eurosta luopuminen on Kreikan oman edun mukaista”, Sinn korostaa saksalaisen Der Spiegel-lehden haastattelussa.
Kreikan hinta- ja palkkataso on aivan liian korkea talouden suorituskykyyn verrattuna. Sinn laskee, että 44 prosentin devalvaatio pudottaisi ne samalle tasolle Turkin kanssa.
”Sen jälkeen kreikkalaiset tuotteet kävisivät kaupaksi ja turistit palaisivat takaisin.”
Monet kreikkalaiset ekonomistit ovat samaa mieltä. Kalifornian yliopiston taloustieteen professori Stergios Skaperdas sanoo, että halpa drakma kiihdyttäisi vientiä ja hillitsisi tuontia. Samalla se loisi joustavuutta Kreikan talouspolitiikkaan.
Kreikkalaisasiantuntijoiden enemmistö pelkää kuitenkin, että omaan valuuttaan siirtyminen johtaisi entistä pahempaan kaaokseen. Pankkijärjestelmä romahtaisi välittömästi ja koko yhteiskunta ajautuisi konkurssiin.
Usko poliitikkoihin mennyt
Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen korostaa, että eurosta irtautuminen olisi pitkä ja monimutkainen prosessi. Esimerkiksi Baltian mailta meni lähes puolitoista vuotta oman valuutan perustamiseen, kun ne luopuivat ruplasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
”Kreikassa siirtymävaihe kestäisi vähintään vuoden”, Tyrväinen arvioi.
Sitä paitsi eurosta luopuminen pahentaisi Kreikan budjettivajetta. Uudesta drakmasta tulisi selvästi euroa heikompi. Inflaatio kiihtyisi ja työttömyys kasvaisi, mikä aiheuttaisi valtiolle lisää kustannuksia.
Paluu drakmaan edellyttäisi lukemattomia uusia sopimuksia ja uusia lakeja, joissa määriteltäisiin, minkä arvoisiksi euromääräiset velat ja saatavat muuttuvat. Drakman setelit ja kolikot pitäisi suunnitella kokonaan uudelleen, jotta niitä ei voitaisi väärentää. Myös kaikki pankkiautomaatit, maksukortit ja esimerkiksi parkkimittarit pitäisi uudistaa.
Uusi hallitus aloittaa erittäin hankalassa tilanteessa, sillä kreikkalaiset ovat menettäneet uskonsa poliitikkojen kykyyn ratkaista ongelmat. Kreikkalaisten pankinjohtajien mukaan koko maksujärjestelmä on kaatumaisillaan, kun ihmiset nostavat pankeista talletuksiaan. Täysimääräinen talletuspako pakottaisi pankit sulkemaan ovensa ja jäädyttämään tilit.
Italian korot nousivat
Kreikan hallituskriisin laukeaminen käänsi markkinoiden suurimmat huolet Italiaan, jonka valtionvelka on kohonnut ennätykselliseen 1 900 miljardiin euroon.
Italian lainojen korko kohosi alkuviikosta jo lähelle seitsemän prosentin kriisirajaa. Kreikka, Irlanti ja Portugali joutuivat tukeutumaan samassa tilanteessa EU:n ja ja Kansainvälisen valuuttarahaston apuun.
Osakemarkkinoilla paineessa olivat erityisesti ranskalaiset pankit. Ne ovat lainanneet Italialle noin 315 miljardia euroa eli lähes puolet kaikkien eurooppalaisten pankkien saatavista.
Pääministeri Silvio Berlusconi menetti alkuviikosta enemmistönsä parlamentissa. Markkinoiden mielestä Italia tarvitsisi nyt epäpoliittisen asiantuntijahallituksen, joka pystyisi toteuttamaan riittävän kovia uudistuksia.
Tyrväisen mielestä Italian kohdalla on kysymys myös markkinoiden ylilyönnistä. Italian velka on ollut huolestuttavan suuri jo vuosikausia, mutta se ei aiheuttanut aikaisemmin paniikkia.
Markkinat ylireagoivat kriisitilanteissa molempiin suuntiin. Sama koskee luottoluokituslaitoksia. Ne helpottivat vuoden 2008 finanssikriisin syntymistä liian positiivisilla arvioillaan, mutta nyt ne vaikeuttavat kriisin ratkaisua pudottamalla kriisimaiden luokituksia.
”Kun arvioimme tilannetta 5-10 vuoden kuluttua, voimme sanoa, että markkinat ovat olleet keskimäärin oikeassa”, Tyrväinen hymähtää.