Osama bin Laden - mitä hänestä todella tiedettiin?
Osama bin Laden ampuu Afganistanissa kuvatulla videolla vuonna 2001. Kuva / AFP / Lehtikuva.
Terroristijohtaja ja maailman etsityin mies Osama bin Laden surmattiin Yhdysvaltain joukkojen iskussa Pakistanissa. Pitkän tiedusteluoperaation jälkeen tehty hyökkäys tapahtui sunnuntaina 1. toukokuuta Abbottabadin kaupungissa. Bin Ladenin ruumis kuljetettiin Afganistaniin ja sieltä merelle, jonne hänet haudattiin.
Toisin kuin on arvioitu, bin Laden ei majaillut vuoristossa luolassa, vaan eräänlaisessa linnoituksessa yli 100 000 ihmisen kaupungissa.
Osama Bin Laden nousi maailman otsikoihin viimeistään syyskuun 11. päivän WTC-iskujen jälkeen vuonna 2001. Kuka hän oli?
Yhden vastauksen kysymykseen saa tästä jutusta, joka on julkaistu alun perin SK:ssa 10/2007.
Kansainvälisen rikospoliisin Interpolin etsintäkuulutus kertoo, että Osama bin Laden syntyi Jeddassa, Saudi-Arabiassa 10. maaliskuuta 1957. Toisen tiedon mukaan päivä oli 30. heinäkuuta. Kolmas lähde väittää bin Ladenin syntyneen tammikuussa 1958 Riadissa.
Vuoteen 2001 asti hänen vaiheistaan tiedetään yllättävän paljon. Hän eli normaalin, tasapainoisen lapsuuden isossa, ränsistyneessä talossa al-Amariyyan kaupunginosassa Jeddassa. Hän katseli televisiosta Bonanzaa ja rakasti hevosia.
Hänen isänsä, jemeniläissyntyinen Muhammad bin Laden oli rikastunut rakennusbisneksessä, mutta 52-lapsisella miehellä oli paljon perijöitä, Osama ei koskaan ollut upporikas. Viime vuosina hänen omaisuutensa hupeni entisestään, ensin Sudanissa, jossa al-Qaida toimi 1991-1996, ja sen jälkeen Afganistanissa, jonka taleban-hallintoa hän rahoitti.
Tiedämme, että bin Laden oli perheellinen mies ja että ainakin osa hänen perheestään – tuorein vaimo ja muutama lapsi – matkustivat hänen mukanaan.
Tiedämme, että hän oli mukava kaveri. Näin kertovat paitsi häntä tuntevat arabit myös hänet tavanneet länsimaiset toimittajat. Hän puhui hiljaisella äänellä. Hän katsoi mieluummin maahan kuin keskustelukumppaniin. Kaikesta päätellen hän oli ujo.
Tiedämme myös, että hänellä oli herkkä vatsa.
Hänen tiensä terroriin alkoi Persianlahden sodasta, joka toi amerikkalaiset joukot Saudi-Arabiaan 1990. Ulkomaisten sotilaiden ajaminen pois islamin pyhiltä mailta olikin alusta asti hänen tärkein tavoitteensa.
Al-Qaida ei kuitenkaan ole yksin bin Ladenin luomus vaan monen erilaisen islamistikoulukunnan sulautuma, jonka ytimen muodostavat Ayman al-Zawahirin johtamat egyptiläiset fanaatikot.
Yhteensulautumisesta syntynyt ideologia on hämärä. Toisaalta järjestö käy pyhää sotaa amerikkalaisia vastaan karkottaakseen heidät Lähi-idästä; toisaalta haaveena on islamilainen kalifaatti, maailmanvaltio, joka ulottuisi Andalusiasta Indonesiaan. Ensimmäinen on realistinen poliittinen tavoite, toinen päiväunta.
Yhdysvaltalainen terrorismitutkija Bruce Hoffman on paremman puutteessa verrannut al-Qaidaa 1600-luvun merirosvoihin. Heilläkään ei ollut selkeää
ideologiaa, mutta kun pääkallolippu nousi mastoon, kauppalaivoissa tiedettiin, mitä odottaa.
Pelkojemme heijastuma
Osama bin Ladenin tärkein rooli on olla Osama bin Laden.
Hän ei ollut teologi, ja sotajohtajana hänen ansionsa olivat köykäiset. Rahoittajanakaan hän ei enää ollut kummoinen. Mutta symbolina hän on verraton.
“Hänestä on tullut pelkojemme heijastuma”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin terrorismitutkija Toby Archer.
“Hän on merkittävä mies muslimimaissa juuri siksi, että hän on länsimaille peikko. Hänen tehtävänsä on yksinkertainen: olla juuri hän – maailman kuuluisin terroristi, jota mikään ei pysäytä.”
Bin Laden tuskin arvasi, millaiset maailmanhistorian voimat hän sysäsi liikkeelle lähettäessään al-Qaidan iskuryhmät kaappaamaan lentokoneita Yhdysvalloissa 11.9.2001.
World Trade Centerin sorruttua al-Qaida tempautui tapahtumien pyörteeseen, kuten monet muutkin, eikä se ole enää kyennyt ohjailemaan historian kulkua.
Silti bin Laden saattoi sanoa onnistuneensa – ainakin jos hänen päämääränään oli työntää islam ja kristinusko törmäyskurssille ja osoittaa länsimainen demokratia heikoksi.
“En usko, että amerikkalaiset malttaisivat olla julkistamatta hänen kuolemaansa, ja hänen järjestölleen asialla ei olisi paljonkaan merkitystä”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Archer.
“Eihän palestiinalaisen Hamasin toiminta päättynyt sheikki Yasinin murhaan, eikä väkivalta loppunut Irakissa, vaikka Zarqawi tapettiin. Bin Laden kelpaisi al-Qaidalle ihan hyvin myös menneisyyden sankarina.”