Oikeita vai kopioita? Robo-otusten eläintarhassa ei ole pelkkiä koneita

robotit
Teksti
Jukka Ukkola
Robotti
Robottikoira FuDo Future Body – Ihmisen jatkeet -näyttelyssä Heurekassa. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Ovatko nämä elukat oikeita vai kopiota? Katso itse videoilta.

Robottien ei välttämättä tarvitse olla pelkkiä koneita, kuten useimmat automaattitehtäviä tekevät robotit oikeasti ovat, muttei myöskään ”perinteisesti” ihmisten näköisiä.

Eri puolilla maailmaa, erityisesti yliopistojen laboratorioissa on kehitelty myös robottieläimiä, joista osa on hämmästyttävästi oikean näköisiä. Ne liikkuvat ja kiltisti altistuvat tiedemiesten kokeisiin, joita ei oikeilla eläimillä voida tehdä.

Erityisesti eläinten käyttäytymisen tutkijoille robo-otukset tarjoavat otollisen joukon, jolla voidaan teettää yhä uudestaan tutkittavia temppuja ja oppia sillä tavoin ymmärtämään oikeiden eläinten elämää. Robottien avulla tutkitaan esimerkiksi sitä, miten linnut näkevät ympäröivän maailman ja käyttäytyvät eri tilanteissa.

The Scientist -lehden virtuaaliseen roboeläintarhaan on kelpuutettu mm. Indianassa Yhdysvalloissa toimivan Purdue-yliopiston konevarpunen, joka matkii oikean linnun nokkimista.

Kiskoja pitkin kulkeva, mutta muuten oikean näköisesti liikuskeleva marunakana puolestaan saa marunakukon suorastaan villiintymään newyorkilaisen Cornellin ornitologisen laboratorion kokeissa. Epäilemättä tällainen otus kelpaisi myös suomalaisille sorsastajille houkutuslinnuksi.

Roboeläintarhaan kuuluvat myös australialaisen New South Walesin yliopiston vekkulit liskot, Brysselin yliopistossa nestealtaassa kasvavat ötökät, sekä Leedsin yliopiston kalat.