Obaman yllätys: Rauhan Nobel tuli vaikka urakka on kesken
Monet Nobel-palkitun Barack Obaman aloitteista ovat jääneet pelkiksi eleiksi.
Obama kommentoi rauhanpalkintoaan Valkoisen talon puutarhassa 9. lokakuuta. Kuva Gerald Herbert / AP / Lehtikuva
Barack Obama heräsi perjantaiaamuna 9. lokakuuta outoon uutiseen: hänelle oli myönnetty Nobelin rauhanpalkinto.
Kaikesta päätellen Obama oli kunnianosoituksesta yhtä hämmentynyt kuin muu maailma.
”En ansaitse tätä”, hän sanoi tiedotustilaisuudessa ilmeisen rehellisesti.
Obama on presidenttinä ”luonut kansainväliseen politiikkaan uuden ilmapiirin”, Norjan Nobel-komitea perusteli päätöstään.
”Monenkeskinen diplomatia on palannut keskeiseen rooliin. Dialogia ja neuvotteluita pidetään jälleen sopivimpina työkaluina vaikeimpienkin konfliktien ratkaisemiseen.”
Tämä pitää varmasti paikkansa. Mutta Obama on ollut presidenttinä vasta yhdeksän kuukautta, ja hänen varsinaiset saavutuksensa ovat vähäiset.
Jotkut hänen pettyneistä kannattajistaan ovat jopa sitä mieltä, ettei hänen ulkopolitiikkansa keskeisiltä osiltaan juuri eroa hänen edeltäjänsä George W. Bushin linjasta.
Eleiden taitaja
Kukaan ei kiistä, etteikö Obama olisi tehnyt hyviä aloitteita tai ymmärtäisi eleiden merkitystä. Hän on esimerkiksi pyrkinyt parantamaan Yhdysvaltojen tahriintunutta mainetta pitämällä kaksi lämminhenkistä puhetta ”islamilaiselle maailmalle”.
Hän on määrännyt tiedustelupalvelu CIA:n lopettamaan pidätettyjen kiduttamisen ja luvannut, että pahamaineinen Guantánamon vankileiri suljetaan tammikuuhun mennessä.
Hän on aloittanut amerikkalaisjoukkojen vetämisen Irakista ja suhtautunut edeltäjäänsä kärsivällisemmin Iraniin, jonka uskotaan tavoittelevan ydinasetta.
Hän on nimittänyt joukon maineikkaita diplomaatteja edistämään rauhanponnisteluita Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa.
Hän on romuttanut Bushin hankkeen ohjuskilven rakentamiseksi itäiseen Eurooppaan ja puhunut YK:ssa ydinaseettoman maailman puolesta.
Kaukainen rauha
Monet Obaman aloitteista ovat kuitenkin jääneet puheeksi.
Johtavien muslimimaiden on ollut vaikeata ottaa hänen ajatuksiaan vakavasti, koska Yhdysvallat ei ole niiden mielestä teoillaan tukenut eleitä. Obaman Lähi-idän-erityislähettiläs George Mitchell on sukkuloinut alueella ahkerasti, ja Yhdysvallat on pitkän passiivisen kauden jälkeen osoittanut välittävänsä rauhanprosessista.
Toisaalta Obaman hallinto on ollut hyllyttämässä Gazan sodan ihmisoikeusloukkauksia tutkineen Goldstonen komission raporttia, jota Yhdysvallat ja Israel pitävät puolueellisena.
Obama on saanut taivuteltua Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun ja palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin kättelemään kameroiden edessä, mutta Israel ei ole suostunut lopettamaan uusien siirtokuntien rakentamista Länsirannalle.
Iran puolustuskannalla
Jonkinlaisena saavutuksena voinee pitää sitä, ettei Yhdysvallat ole antanut liittolaisensa Israelin pommittaa Iranin ydinlaitoksia. Bushin ulkopolitiikassa Iran pysyi loppuun saakka roistovaltiona, jota Yhdysvallat lähinnä herjasi ja uhkaili.
Obama on yrittänyt saada Irania neuvottelemaan ydinhankkeesta ja rakentanut kansainvälistä rintamaa mahdollisten pakotteiden taakse. Sotilastoimien mahdollisuutta ei ole suljettu pois, mutta sapelinkalistelu on lopetettu.
Lopputulos on yllättävä.
”Obama peri Bushin haukoilta vahvan, itsevarman, nousussa olleen Iranin”, kirjoitti kansainvälisen politiikan tutkija Marc Lynch.
”Nyt Iran on ahdistettu diplomaattisesti nurkkaan, se on omalla alueellaan puolustuskannalla ja sisäpoliittisesti kriisissä.”
Afganistanin umpikuja
Bushin kahdesta sodasta Obama ei ole päässyt eroon.
Irakissa amerikkalaisjoukkojen rooli on kaventunut merkittävästi sen jälkeen, kun maiden välinen turvallisuussopimus astui voimaan vuodenvaihteessa. Sopimuksen kuitenkin neuvotteli jo Bush, ja Obaman on ollut helppo lunastaa vaalilupauksensa joukkojen kotiuttamisesta.
Irakissa on edelleen lähes 120 000 amerikkalaissotilasta, eikä rauhasta ole takeita. Kukaan ei tiedä, syttyykö maassa arabien ja kurdien välinen sisällissota, ja jos syttyy, ehtivätkö amerikkalaiset pois alta.
Afganistanissa Obama on lisännyt joukkojen määrää, teettänyt uuden strategian, vaihtanut komentajaa, teettänyt lisää papereita ja loppujen lopuksi ilmeisesti alkanut epäillä koko projektin mielekkyyttä.
Samaan aikaan sota on sujunut länsiliittouman kannalta yhä huonommin, ja taleban-kapinalliset ovat lähempänä voittoa kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen.
Bushin yhdeksän kuukautta
Listaa voi jatkaa:
Guantánamoa tuskin suljetaan tammikuuhun mennessä.
CIA:n kiduttajia tuskin pannaan syytteeseen. Pakistanin heimoalueiden pommittamista tuskin lopetetaan.
Yhdysvallat tuskin näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Toisaalta tuoreessa muistissa on, mitä Obaman edeltäjä ehti saada aikaan ensimmäisten yhdeksän kuukautensa aikana.
Tuolloin Yhdysvallat muun muassa sanoutui irti Kioton ilmastosopimuksesta, hyväksyi väkivaltaiset kuulustelukeinot ja ryhtyi suunnittelemaan Irakin sotaa, josta tuli katastrofi.